Roskis ei auennut työntämällä eikä pyörittämällä... Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari Zoo
Rynkytystä ja raatelua: Korkeasaaren kontiot testaavat karhunkestäviä roskiksia
Eläintarhan kahden naaraskarhun tekemä työ edistää karhukonfliktien ennaltaehkäisyä Suomessa.
Korkeasaaren karhut pääsivät testaamaan vahvistettujen roskisten kestävyyttä. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari ZooKorkeasaaren karhut avustavat tutkimuksessa, jossa Suomen riistakeskus testaa vahvistettujen roskisten kestävyyttä. Varsinkin haja-asutusalueella on ollut ongelmia roskiksia penkovien karhujen kanssa.
”Olemme testanneet karhuturvallisia roska-astioita tänä kesänä eri puolilla Suomea, mutta kokemuksia luonnonkarhuista ei ole vielä saatu. Yhteistyö Korkeasaaren kanssa on mahdollistanut molempien roskismallien testauksen ja jatkokehityksen”, kertoo Riistakeskuksen suunnittelija Kai-Eerik Nyholm eläintarhan tiedotteessa.
...eikä sen päällä seisomalla. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari ZooKarhut ovat testanneet kahta maaseudulla yleistä roska-astiaa, joita on vahvistettu pienillä metallivahvikkeilla ja sulkumekanismilla. Muutokset astioissa on pyritty tekemään niin, että roskisten käyttö ja tyhjennys eivät vaikeudu merkittävästi.
Korkeasaaressa roska-astiaan laitettiin voimakkaasti tuoksuvia karhujen herkkuja, hunajaa ja kuivattua kalaa testaajien mielenkiinnon varmistamiseksi.
Karhut antoivat roska-astialle kovaa kyytiä: ne kaatoivat ja kierittivät roskista, nousivat sen päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat siihen hampaitaan.
Karhut antoivat roska-astialle kovaa kyytiä: ne kaatoivat ja kierittivät roskista, nousivat sen päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat siihen hampaitaan, eläintarha kertoo.
Kumpikaan roskis ei auennut karhujen käsittelyssä. Testin päätteeksi karhut siirtyivät popsimaan hedelmiä aamupalakseen.
Roskikseen laitettiin hunajaa testaajien mielenkiinnon herättämiseksi. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari Zoo”Kun tutkimuksen tekeminen luonnossa on hankalaa, eläintarha voi tarjota kiinnostavan tutkimuskohteen. Osallistumme tutkimukseen, jolla edistetään eläinten suojelua ja hyvinvointia. Roska-astioiden kehittäminen edistää ihmisten ja suurpetojen sopuisaa yhteiseloa”, sanoo Korkeasaaren tutkimustoimintaa koordinoiva kuraattori Ulla Tuomainen.
Varsinkin syksyllä karhuilla on suuri ravinnontarve, koska ennen talvilepoa pitää kerryttää paksua rasvakerrosta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
