Lukijalta: Nykykehitys vain lisää kaupunkien riippuvuutta maaseudusta

Tiiviisti rakennetut kaupunkialueet ovat riippuvaisia ulkopuolelta tuotavista ravinnosta, vedestä, energiasta ja muista luonnonvaroista, koska kaupunkien ekosysteemipalvelut ovat heikentyneet tai korvattu teknisillä järjestelmillä.

Maaseutu puolestaan tuottaa nämä perushyödykkeet sekä tarjoaa luonnonvarat ja ympäristöresurssit, jotka mahdollistavat kaupunkien kasvun ja toiminnan.

On myös syytä huomioida, että yhteiskunta on siirtynyt omavaraistaloudesta maatalouden teollistumisen ja nopean kaupungistumisen myötä nykyiseen rakennemalliinsa vain muutamien vuosikymmenien aikana. Äärimmäisen lyhyessä ajassa ihmiskunnan historiassa. Tämä kehitys on tehnyt kaupungeista aiempaa riippuvaisempia materiaalivirroista maaseudulta.

Tämän vuoksi maaseudun elinvoiman turvaaminen on koko yhteiskunnan etu. Maaseudulla on säilytettävä peruspalvelut, kuten koulut ja terveyspalvelut, jotta alueet pysyvät asuttuina ja toimintakykyisinä. Ilman toimivia palveluja väestöpohja heikkenee, mikä vaarantaa maatalouden, metsätalouden ja muun luonnonvara- ja huoltovarmuustoiminnan jatkuvuuden.

Koulujen merkitys on erityisen suuri, sillä ne mahdollistavat lapsiperheiden asumisen maaseudulla, tukevat paikallisyhteisöjen sosiaalista rakennetta sekä turvaavat osaamisen ja elinkeinojen jatkumisen.

Jos peruspalvelut katoavat, syntyy itseään vahvistava negatiivinen kierre: väestö vähenee, palvelut rapautuvat ja maaseudun kyky tuottaa yhteiskunnan tarvitsemia resursseja heikkenee. Siksi maaseudun perusrakenteiden säilyttäminen on välttämätöntä kestävän, tasapainoisen ja toimivan yhteiskunnan turvaamiseksi.

Viime kädessä voidaan todeta, että kansakunta, joka heikentää oman ruokaturvansa ja elinvoimansa perustaa, toimii lyhytnäköisesti. Viisas yhteiskunta ei kurjista sitä, joka sitä ruokkii ja ylläpitää.

Mervi Metros

maanviljelijä, ympäristöpolitiikan maisteriopiskelija

Vehmersalmi