Marjanpuhdistin, teollisuusklapikone, Sora-Sampo... Onko Pohjois-Pohjanmaa keksijöiden luvattu maa?

Tänä keväänä olen saanut kunnian haastatella useita keksijöitä.

Jossain vaiheessa alkoi jo tuntua, että Pohjois-Pohjanmaalla juomavedessä on jotain, mikä yllyttää luomaan ratkaisua arjen pulmiin. Tällaiset juttukeikat nimittäin osuivat toistuvasti minun aluetoimittajareviirilleni.

Havaintojeni mukaan tyypillinen keksijä on noin 65-vuotias maaseudulla asuva mies, jolla on taustaa koneiden parissa työskentelystä. Luonteeltaan hän on leppoisa ja vaatimaton.

Keksijä harvoin tekee itsestään numeroa, mutta kertoo keksinnöstään mielellään, jos kysytään.

Usein keksinnön juju piilee siinä, että sen avulla voidaan säästää joko aikaa, rahaa tai voimia.

Nivalalainen Eero Saviluoto esitteli keväällä automaattista klapikonettaan, jonka hän oli itse lähes 50 vuotta sitten rakentanut ja jatkuvasti parantanut.

”Kaikki lähtee laiskuudesta”, hän naurahti, kun kysyin, mistä idea syntyi.

Parhaat keksinnöt ovat niin yksinkertaisia, että ihmetyttää, miksei niitä ole aiemmin keksitty.

Utajärveläisen Asko Valtasen oivallus rakentaa mönkijän peräkärry, jossa on kääntyvät telit ja renkaat, kiinnosti lukijoita valtavasti eikä ihme. Jos kärry ei jumiudu kiviin ja kantoihin, se todennäköisesti säästää ajan ja polttoaineen lisäksi myös hermoja.

Keksintöjutut ovat olleet MT:ssä aina todella luettuja. Vuonna 2019 perustettuun MT Metsä -liitteeseen keksijän haastattelu sai vakiopalstan. Niihin liittyviä videoita on katsottu MT:n verkkosivuilla ahkerasti.

Meiltä toimittajilta usein kysytään, miksi lehti on täynnä huonoja uutisia. Uutiskynnys ylittyy, kun jotain tavallisesta poikkeavaa tapahtuu. Valitettavasti tavallisesta poikkeava on usein myös jotain ikävää.

Kun Euroopassa soditaan ja lähiostoskeskuksessa puukotetaan, järkyttävän uutissisällön lisäksi hyvän mielen jutuilla on paikkansa.

Keksijöiden haastattelut tuovat hymyn huulille, mutta parhaassa tapauksessa ne voivat myös helpottaa ihmisten arkea.

Oulunsalolainen Jouko Koskelo esitteli muutama vuosi sitten marjanpuhdistintaan, jossa puhallin nostaa roskat ilmaan ja puhdistetut marjat putoavat ämpäriin.

Häntä ei kiinnostanut laitteen patentointi tai myynti. Hän vilpittömästi toivoi, että mahdollisimman moni kopioisi idean ja alkaisi rakentaa marjanpuhdistimia itse. Näin kotitarvemarjastus olisi mielekkäämpää ja marjojen myynnillä voisi tienata paremmin.

Kaikki keksijät eivät toki ole iäkkäitä miehiä.

Urani alkutaipaleella ylsin innovaatiojournalismikisan finaaliin jutulla, joka kertoi kuukuppeja valmistavasta juupajokelaisnaisesta.

Valitettavasti hänen yrityksensä meni hiljattain konkurssiin, mutta ehti sitä ennen romuttaa kuukautisiin liittyvää häpeää maailmanlaajuisesti ja tehdä kestokäyttöisistä suojista valtavirtaa.