Video: Jopa 50 mottia pilkettä tunnissa – Ristijärvellä valmistuu pian kone, joka voi mullistaa klapibisneksen

Pienen kainuulaiskunnan syrjäisessä teollisuushallissa valmistuu jotain, mikä saattaa mullistaa klapinteon tulevaisuuden. Edessämme on kone, joka tekee parhaimmillaan 44 pilkettä kuudessa sekunnissa.

Tunnissa koneella syntyy 30–50 kiintokuutiometriä pilkettä.

Pitkän linjan yrittäjä Timo Tervonen on suunnitellut tehokasta teollisuusklapikonetta jo vuodesta 2011, kun hän toimi polttopuuyrittäjänä.

”Silloin huomasin, että klapintekoa pitää jotenkin tehostaa. Siinä tulee liikaa rukkasenjälkiä”, Tervonen kertoo. Hän haluaa käsityöstä kokonaan eroon, jolloin pilkettä alkaisi syntyä yhdellä napinpainalluksella.

Vuonna 2014 hän osti utajärveläisen sahan ja toimi sen johtajana kolme vuotta. Siellä syntyi idea, että klapeja voi tehdä sirkkelisahalla.

Tervosen keksinnössä runko halkaistaan kahden terän avulla ensin kahtia. Jos runko on paksu, se halkaistaan neljään osaan. Sen jälkeen rullarata siirtää soirot linjalle, jossa kelkan sivuttaisliike työntää ne kymmenen vierekkäisen sirkkeliterän läpi.

Valmiit klapit siirtyvät kuljettimen kautta pakattavaan säkkiin, ja sahanpuru kulkeutuu imurin säiliöön.

Tervonen on nykyisin puuteollisuusyritys Soihtu Finlandin toimitusjohtaja. Klapikoneen on piirtänyt hänen yhtiökumppaninsa Kyösti Karvonen.

Koneen valmistuksesta ja ohjelmistokehityksestä on puolestaan vastannut konepajayritys Vaden yrittäjä Pauli Virkkula.

Muutaman yksityiskohdan toteutus vaatii vielä Tervosen ja Virkkulan älynystyröiden hieromista. Kun ne on ratkaistu, kone pääsee heti tositoimiin.

”Minulla on kaksi viikkoa aikaa tehdä tuhat kuutiota pilkettä”, Vaalan Manamansalossa asuva Tervonen kertoo. Viime aikoina hän on rampannut tiheästi Ristijärvellä sijaitsevan konepajan ja Nurmeksessa sijaitsevan asiakkaan luona, jossa hänellä on väliaikaisratkaisuksi rakennettu työstölinja.

Neljään osaan halkaistu soiro syötetään linjalle, jossa sirkkelinterät katkaisevat sen pilkkeeksi. Kuva: Kai Tirkkonen

Biohiiltä Nurmeksessa valmistava Puustako oy tarvitsee 110 kiintokuutiometriä eli kahdesta kolmeen rekallista puuta vuorokaudessa.

Biohiilitehdas tarvitsee puun nimenomaan pilkkeenä, sillä prosessissa puu hiiltyy pyrolyysin avulla.

”Pilkkeet pudotetaan 30 metriä korkeasta tornista. Materiaalin täytyy tulla tarpeeksi harvassa, jotta kaasu pääsee kiertämään”, Kasperi Vuorikari Puustakolta kertoo. Esimerkiksi hake olisi materiaalina liian tiivistä.

Vuorikari uskoo, että Tervosen idea toimii ja odottaa malttamattomana, että tämän koneesta saadaan tehot irti.

Yksi biohiilen käyttäjistä on Outokummun terästehdas Torniossa. Terästeollisuus pyrkii korvaamaan kivihiiltä biohiilellä teräksen valmistuksessa.

Timo Tervonen on kehittänyt teollisuusklapikonetta yli kymmenen vuotta. Kuva: Kai Tirkkonen

Soihtu Finland on investoinut teollisuusklapikoneen kehitykseen 50 000 euroa. Nyt se yrittää löytää sijoittajaa, jonka avulla koneen saisi valmiiksi.

Biohiilen raaka-aineen tuotannon lisäksi yrityksen ajatus on tuottaa polttopuuta vientimarkkinoille. Kysyntää on laajasti eri puolilla Eurooppaa.

”Haluamme olla yksi Euroopan merkittävimmistä pakatun polttopuun tuottajista”, Tervonen kertoo.

Valttina on kyky tuottaa täysiä rekkakuormia polttopuuta nopeasti ja puhtaasti. Kone toimii sähkömoottorilla. Valmistuksessa ei synny lainkaan puusälettä ja sahanpuruakin huomattavasti vähemmän kuin perinteisellä pilkekoneella.

Polttopuumarkkinoille on tarkoitus alkaa tuottaa vähäpäästöistä, kuoretonta klapia. Kuva: Kai Tirkkonen

Seuraavat ratkottavat asiat ovat puun kuivauksen integrointi linjastoon sekä uudentyyppisen pilkepakkauksen valmistus.

Tervonen korostaa, että puusta tehdään aina mahdollisimman arvokkaita tuotteita. Laatutukkia ei suinkaan syötetä klapikoneen teriin, vaan materiaalina käytetään ne rungon osat, jotka eivät sovellu sahatavaraksi.