Parlamentti siirtyi kovapanoksiin neuvotteluissaan komission kanssa

Komission ehdotus seitsemän vuoden budjetiksi ajautui vaikeuksiin jo alkumetreillä. Heinäkuussa julkistettu ehdotus uudistaisi radikaalisti EU:n rahankäyttöä. Ohjelmien määrää vähennettäisiin. Uutena painopistealueena budjettiin tulisivat turvallisuus ja puolustusasiasiat. Hyvien puolien ohella on paljon kriittisiä havaintoja.

Totutut vaikutuskanavat EU-rahanjaossa menisivät uusiksi. Aluepäättäjille ja paikallisdemokratialle jäisi vähemmän roolia. EU:n yhteiset ohjausperiaatteet menettäisivät merkitystään, kun jäsenmaiden hallitukset voisivat päättää rahojen jakamisen varsin vapaasti.

Maatalouden avustuksia komissio leikkaisi viidesosalla. Myös aluekehityksen ja sosiaalirahaston suhteellinen osuus EU:n kokonaisbudjetissa pienenisi. Sosiaalirahasto on auttanut monissa maissa työntekijöitä pärjäämään yhä kovemmaksi käyvässä rakennemuutoksessa uudelleenkoulutuksen ja kehitysohjelmien kautta. Nyt nämäkin rahat ovat vaarassa.

Kun kuukausien neuvotteluissa komission kanssa ei saavutettu todellisia tuloksia, parlamentti siirtyy seuraavaksi kovapanosammuntaan. Parlamentin neljä Eurooppa-myönteistä ryhmää, EPP, S&D, Renew ja Vihreät, ovat yhdessä linjanneet, että budjettiesitykseen on tehtävä huomattavia muutoksia ennen Brysselissä 12.11. käynnistyvää parlamentin täysistuntoa.

Parlamentin enemmistö vastustaa erityisesti budjettiesityksen suunnitelmia, joissa viljelijöille ja alueille tarkoitetut varat kootaan yhteen pottiin, jota hallinnoisivat jäsenmaiden hallitukset.

Yksi vaatimuksista on, että komissio osoittaa erityisrahoitusta alueille maaseudun kehittämiseen – asia, jota ei ole sisällytetty nykyiseen budjettiehdotukseen. Suomelle tällä vaatimuksella on erityisen suuri merkitys, koska meillä maaseudun tuet ovat olleet isossa roolissa kokonaissaannissamme.

Parlamentin pro-Eurooppa-ryhmät vaativat myös parlamentille enemmän valtaa päättää ja valvoa EU:n julkisen rahoituksen kohdentamista tulevalla rahoituskaudella.

Sosialidemokraatit ovat parlamentissa vetäneet neuvotteluissa tiukinta linjaa. Ryhmämme budjettivaliokunnan koordinaattori, ranskalainen Jean-Marc Germain, on pitänyt erityisesti esillä maatalouden huonoa kohtelua ja vaatinut siihen merkittäviä muutoksia. Perheviljelyn puolustaminen on ollut ranskalaisten sydämen asia vuosikymmenien ajan, vaikka ei sitä täällä Suomessa ole laajasti noteerattu.

Komissiolta odotetaan nyt merkittäviä myönnytyksiä. Jos niin ei tapahdu, parlamentti äänestää komission budjettiesityksen maatalous- ja aluekehitysvaroja koskevan osuuden kumoon jo marraskuun puolivälissä. Sen jälkeen komissio olisi pakotettu uudelleenarvioimaan esitystään.

Tämän yksi seuraus olisi, että EU:n ison rahanjaon aikataulu menisi samalla uusiksi. Lopulliset ratkaisut siirtyisivät varmuudella pitkälle vuoteen 2027 – Suomen eduskuntavaalien ylitse.

Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).