Taistelu EU:n tulevasta seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä on alkamassa, vaikka lähtöasetelmat ovat edelleen epäselvät.
Se tiedetään, että komissio kasvattaisi budjetin loppusummaa nykyisestä noin 1 200 miljardista reiluun 1 800 miljardiin. Uutta rahaa on tarkoitus kanavoida puolustukseen. Maatalouden ja maaseudun saamia tukia ollaan karsimassa.
Esitetty budjetin rakenne on yksinkertaisempi ja jäsenmaiden valtaa rahojen kanavoimisessa ollaan kasvattamassa.
Suomalaismeppi Elsi Katainen (kesk.) muistuttaa, että mikään ei ole vielä varmaa. Paitsi ehkä se, että esitys ei mene sellaisenaan läpi.
”Budjetin loppusumma pienenee. Ja sekä maatalouden että aluekehityksen leikkausprosentit tuskin ovat niin suuria kuin on arvioitu”, Katainen sanoo.
Itäisen Suomen muu kehittäminen saattaa kaikista lupauksista huolimatta hiipua.
Hän on eniten huolissaan perinteisiin aluetukiin kohdistuvista leikkauksista, kun rahaa, toisin kuin ennen, jaetaan kansallisten ohjelmien perusteella yhdestä ja samasta potista.
”Pahimmassa tapauksessa maatalous ja perinteinen aluekehitys, kilpailevat keskenään samoista rahoista”, Katainen pohtii.
Hän uskoo, että maatalouden suora tukeminen ja ruokaturvan ylläpitäminen ovat tässä kilpailussa voittajia. Alueiden, esimerkiksi itäisen Suomen muu kehittäminen saattaa kaikista lupauksista huolimatta hiipua.
”Raja-alueiden elinvoiman ylläpitämisen kannalta tärkeät EU-rahat saattavat mennä ennen muuta kovan sotilaallisen puolustuksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Aluetuilla on ylläpidetty esimerkiksi ammattikorkeakouluja, tutkimusta ja monia muita asioita, jotka ovat tärkeitä myös maataloudelle”, Katainen erittelee.
”Olen ilman muuta sitä mieltä, että puolustusta pitää vahvistaa. Toivon kuitenkin, ettei sillä heikennetä alueiden elinvoimaa”, hän jatkaa.
Kataisen mukaan kenenkään ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan ruokaturvan tai puolustuksen tärkeyttä. Näiden kahden väliin jää kuitenkin ”pehmeämpiä” asioita, joita ei pitäisi väheksyä.
”Aina on ollut vaikea selittää, miten paljon Suomi on näiden yli 30 EU-vuoden aikana hyötynyt alue- ja rakennerahastoista saaduista tuista. Poliittisesti on ollut helppo moittia hankehumppaa. Nyt nämä rahat saatetaan menettää”, Katainen varoittaa.
Hänen mielestään näyttää selvältä, että valtaa on siirtymässä jäsenmaille.
Poliittisesti on ollut helppo moittia hankehumppaa, mutta nyt nämä rahat saatetaan menettää.
”Sitä on aina toivottu, mutta siihen sisältyy myös suuri riski. Komission valta kasvaa ja alueiden valta vähenee.”
Ursula von der Leyenin johtaman EU-komission budjettiesitys on EU-parlamentissa ajautunut kovaan vastatuuleen jo ennen kuin varsinainen käsittely alkaa.
Suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP suhtautuu hyvin kielteisesti siihen, että maataloudelle, alueille, työllistämistarkoituksiin ja moniin muihin asioihin jaetaan jatkossa rahaa yhdestä ja samasta potista kansallisten ohjelmien perusteella.
EPP-edustajien mielestä se on savuverho, jonka turvin voidaan leikata maatalouden ja maaseudun saamia tukia.
Toiseksi suurin ryhmä, sosiaalidemokraattien S&D taas pelkää että sosiaalipuoli kärsii, kun rahaa kanavoidaan puolustukseen. Molemmat suuret ryhmät vaativat komissiota muutamaan budjettiesitystä ennen kuin se tulee parlamentin käsiteltäväksi.
Jäsenmaiden kitkerin kritiikki kohdistuu tälläkin kertaa budjetin loppusummaan.
”Se on vääjäämättä esitettyä pienempi. 1 600 miljardia on lähempänä lopullista totuutta”, budjettiasioista hyvin perillä oleva MT:n Brysselin komissiolähde arvioi.
EU-budjetin loppusumman odotetaan olevan noin 200 miljardia pienempi kuin mitä komissio on esittänyt.
Myös maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen jyvitettyjen rahojen niputtaminen yhteen muiden tukien kanssa voi lähteen mukaan vielä muuttua ”maltillisemmaksi”.
Täysin ennallaan vanha järjestelmä ei kuitenkaan säily. Tätä myös maatalouskomissaari Chirstophe Hansen on eri yhteyksissä korostanut.
