On jäsenmaiden käsissä väheneekö maataloustukiin käytettävä EU-raha – ”Se voi jopa kasvaa”
Jyrki Niemen mukaan suurin uhka maataloudelle ei liity rahastojen yhdistämiseen, vaan siihen, että kokonaisbudjetin korotusta ei hyväksytä jäsenmaissa.Tilaajalle
Osa maista voi päätyä pienentämään tukea nykyisestä, mutta yleensä ottaen maatalouden tukeminen nähdään EU-maissa, myös Suomessa, tärkeäksi. Arkistokuva. Kuva: Taina RenkolaEU:n budjetista maataloustukiin käytettävä summa ei välttämättä pienene seuraavalla ohjelmakaudella, sanoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Se voi pysyä ennallaan tai jopa kasvaa, hän arvioi.
EU:n komissio esitti kesällä ehdotuksensa unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034.
Kokonaisbudjetti kasvaisi reippaasti nykyisestä. Se olisi yhteensä noin 2 000 miljardia euroa, kun se kuluvalla kaudella on noin 1 200 miljardia.
Samalla komissio ehdotti budjetin rakenteeseen isoja muutoksia.
Kun nyt maatalousrahat ovat omassa rahoitusohjelmassaan, jatkossa ne olisivat osana rahastoa, josta varoja ohjattaisiin myös muun muassa aluetukiin ja turvallisuuteen.
Maatalouden tulotukiin rahastossa on varattu käytettäväksi vähintään 296 miljardia euroa.
Sen lisäksi on muun muassa Leader-rahat sekä maatalouden kriisivaranto. Tällöin kokonaissumma nousee 326 miljardiin.
Se olisi 16 prosenttia vähemmän kuin nykyinen maatalouden 386 miljardin euron budjettiosuus.
Todennäköisesti moni jäsenmaa kuitenkin osoittaisi maataloudelle rahastosta enemmän rahaa kuin vähimmäismäärän. Tällöin nimellisesti maatalousrahat voisivat pysyä ennallaan.
Reaaliset, inflaatiokorjatut, summat kyllä pienenisivät.
Niemen mukaan suurin uhka ei liity rahastojen yhdistämiseen, vaan siihen, että kokonaisbudjetin korotusta ei hyväksytä jäsenmaissa.
”Jos budjettia ei kasvateta, jostain on leikattava. Tällöin myös maatalous voi kärsiä”, Niemi arvioi.
Moni jäsenmaa on nikotellut budjetin kasvattamisesta. Se nähdään liian isoksi korotukseksi ja se nostaisi jäsenmaiden maksuja EU:hun.
”Jos budjettia ei kasvateta, jostain on leikattava. Tällöin myös maatalous voi kärsiä.”
Budjetin muuttuminen voi kohdella eri jäsenmaita eri tavoin. Osa voi menettää maatalouteen kohdistettavaa EU-rahaa suhteellisesti enemmän kuin toiset.
Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suurimmat leikkaukset tulisivat korkean tulotason vanhoihin jäsenmaihin.
Komissio jakoi viime viikolla jäsenmaakohtaiset kirjekuoret, joista EU:n rahoitusosuudet eri maille selviävät.
Se voi ratkaista paljon, miten kukin jäsenmaa suhtautuu komission ehdotukseen rahoituskehyksestä. Jos itse kärsii, kasvanee vastustus koko budjettia kohtaan.
Suomen maatalousrahoille budjettimuutos voi tämän hetken tiedoilla olla pieni. Julkisuudessa on esitetty arvioita, että maataloustukia pitäisi jatkossa maksaa enemmän valtion budjetista. Välttämättä niin ei käy.
”Suomessa kansallinen rahoitusosuus on jo nyt EU:n vaatimustasoa suurempi. Budjettimuutos ei siten välttämättä edellytä lisärahaa valtion budjetista, toisin kuin monessa muussa jäsenmaassa.”
Jäsenmaiden valta maatalousrahoista joka tapauksessa kasvaa.
Osa maista voi päätyä pienentämään tukea nykyisestä, mutta yleensä ottaen maatalouden tukeminen nähdään EU-maissa, myös Suomessa, tärkeäksi.
”Kun jäsenmaiden valta kasvaa, voidaan tehdä joustavampia kansallisia ratkaisuja.”
Uudessa budjetissa voidaan nähdä monia mahdollisuuksia maataloudelle.
”Kun jäsenmaiden valta kasvaa, voidaan tehdä joustavampia kansallisia ratkaisuja. Tukea voidaan ohjata enemmän ja paremmin oman maan tarpeisiin”, Niemi sanoo.
Komissio on korostanut rahoituksen suuntaamista muun muassa ympäristö- ja ilmastotoimiin, maatalouden modernisointiin, maatalouden energiatehokkuuden parantamiseen, nuorille viljelijöille sekä kriisirahastoon ja riskeihin varautumiseen.
Suomessa on korostettu tuen tarvetta aktiivituotantoon. Niemi näkee siihen keinoksi riskienhallinnan tukemisen.
”Isot tilat kaipaavat tukea riskien hallintaan, kuten markkinaheilahteluihin, sääriskeihin tai eläintauteihin. Niihin voisi luoda politiikkatoimia.”
Se olisi myös keino suunnata tukea ruuantuotantoon. Tilat, joilla ei ole myytäviä tuotteita, eivät pystyisi riskienhallintatukia hyödyntämään.
- Osaston luetuimmat
