Maataloustukiin tulossa noin 15 prosentin lovi komission tarkentuneen esityksen perusteella
Suomen maataloustuet ovat vähenemässä arviolta 15 prosenttia, kun unionin yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus jaetaan uudella tavalla. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah varoittaa, että kaavailtu 4,8 miljardia euroa ei riitä turvaamaan viljelijöiden toimeentuloa.Tilaajalle
Vielä on vaikeaa arvioida, kuinka maataloustukiin tulevat muutokset näkyvät viljelijöiden tukisummissa, sillä rahoituselementit muuttuvat. Kuva: Antti Aimo-KoivistoEuroopan komission heinäkuussa julkistamaan rahoituskehykseen ja ehdotukseen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tulevasta säädöspohjasta on tullut tarkennuksia. Komissio on täydentänyt esitystään maatalouden jäsenmaakohtaisilla rahoitusosuuksilla.
”Maataloustukien EU-rahoitukseen olisi tulossa komission tarkemman esityksen pohjalta arvioituna suuruusluokaltaan noin 15 prosentin lovi. Vertailua nykytilanteeseen ei kuitenkaan voida tehdä suoraan, sillä EU:n budjettirakenne ja käytössä olevat rahoituselementit tullaan jaottelemaan uudella tavalla”, kertoo neuvotteleva virkamies Martti Patjas.
Esimerkiksi luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaukset ja maatalouden investointituet sisältyisivät Patjaksen mukaan jatkossa suoraan maataloustukiin, mutta Leader-tuet eivät olisi mukana samassa rahoituselementissä.
Jäsenmaat laatisivat esityksen mukaan jatkossa kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat, joihin sisältyisivät esimerkiksi aluekehitys- eli koheesiopolitiikan ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteet ja rahoitus. Suomelle tähän kokonaisuuteen on esitetty rahoitusta yhteensä 7,8 miljardia euroa.
Koko unionin tasolla EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan kohdistetaan lähes 300 miljardia euroa vuosille 2028–2034. Suomen osuus tästä olisi komission nyt tarkentaman esityksen mukaan 4,8 miljardia euroa, mikä sisältyy edellä mainittuun 7,8 miljardiin euroon.
Komission esittämä 4,8 miljardia euroa on vähimmäismäärä, mitä Suomen tulee käyttää maatalouden tukivälineisiin kumppanuussuunnitelmassaan. Tätä täydentää kansallinen osarahoitus, jota komissio esittää lisättävän. Maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen voidaan kohdentaa rahoitusta myös muusta kumppanuussuunnitelman osuudesta sekä Horizon Europe -ohjelmasta ja uudesta Euroopan kilpailukykyrahastosta.
Maatalouden keskeisiä tukivälineitä uudessa kokonaisuudessa ovat muun muassa aleneva pinta-alaperusteinen tulotuki, tuotantosidonnainen tuki, luonnonhaittakorvaus, maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimien tukeminen mukaan lukien eläinten hyvinvointi ja luomutuotanto, riskienhallinnan edistäminen ja investointien tukeminen.
Nykyisistä maaseudun kehittämisen toimenpiteistä esimerkiksi Leader-toiminta, tiedonvälitys, innovointi ja yhteistyötoimet jatkuvat uudella kaudella jäsenmaille pakollisena osana kumppanuussuunnitelmaa.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan komission pohjaesityksen lähtökohtia on osattu ennakoida erityisesti maatalouspolitiikan heinäkuussa julkistetun sisältöesityksen osalta.
”Suomen ennakkovaikuttaminen EU:n tulevaan maatalouspolitiikkaan näkyy siinä, että esitys painottaa vahvasti ruokaturvaa ja ruoantuotantoa maatalouden perustehtävänä. Viljelijät tarvitsevat ennakoitavuutta, ja siksi on tärkeää, että kaikki viljelijän tulonmuodostukseen vaikuttavat tukielementit on korvamerkitty uuden rahaston sisällä. Rahoituksen määrä on tässä ensimmäisessä avauksessa kuitenkin riittämätön. Pitkä neuvotteluprosessi on vasta aluillaan”, ministeri Essayah painottaa.
Arvion mukaan alkuvuodesta 2027 koko EU:n rahoituskehyksestä olisi tehty päätös, jonka pohjalta lähdetään neuvottelemaan maatalouspolitiikan tarkemmasta rahoituksesta ja sisällöstä.
- Osaston luetuimmat
