Komission esitys: Maatalouden tukiin korvamerkitään 86 miljardia nykyistä capia vähemmän

Euroopan komission ehdotus monivuotisesta rahoituksesta vuosille 2028–2034 sisältää yhteensä 300 miljardia euroa maanviljelijöiden tulonturvaamiseen korvamerkittyä rahaa, kertoo Ursula von der Leyen lehdistötilaisuudessaan.

Maatalouskomissaari Christophe Hansen tarkensi omassa tapaamisessaan Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan kanssa, että tuo potti on korvamerkitty nimenomaan maatalouden tulotukiin.

Hän myös tarkensi, että tulotuki on nyt määritelty aiempaa laajemmin, ja sisältää uudessa budjettiehdotuksessa entisten ”ykköspilarin” alueperustaisten tukien lisäksi myös esimerkiksi ilmastotoimet, investoinnit ja nuorten viljelijöiden tuet.

Hansenin mukaan uuden maatalouspolitiikan tärkeimmät pilarit ovat tulokannustimet, innovaatiot ja maaseudun yrittäjyys.

Maatalouden hehtaaripohjaisiin tukiin on tulossa leikkuri ja tukikatto. Hansenin mukaan jäsenvaltiot voivat kuitenkin kansallisesti paikata leikkautuvia tukia. Tukien maksaminen halutaan myös poistaa kansallisesti eläkkeitä saavilta viljelijöiltä.

Summa on pienempi, kuin kuluvalla kaudella yhteisen maatalouspolitiikan (cap) kahdessa pilarissa. Vuosien 2021–2027 budjettikaudella, jolla cap sisälsi kokonaisuudessaan 386 miljardin euron rahoituksen.

Von der Leyen tarkensi kuitenkin myöhemmin, että kansallisten ja alueellisten sopimusten kautta rahastosta tulevia varoja voidaan ohjata maatalouden hyväksi enemmänkin.

Myös Hansen korosti, että 300 miljardia on komission esityksen minimi, ja jäsenmailla on mahdollisuus käyttää muuta kansallisen ja alueellisen tuen rahoitusta myös maatalouteen oman harkintansa ja tarpeittensa mukaisesti.

Koko kansallisen ja alueellisen kumppanuuden ohjelman koko on 865 miljardia.

Nykyisen cap-ohjelman summasta niin sanottujen ensimmäisen pilarin suorien maatalouden tukien osuus on jonkin verran alle 300 miljardia euroa, ja niin sanottujen toisen pilarin maaseudun kehittämisrahojen osuus noin 90 miljardia euroa.

Suomen saanti on ollut perinteisesti hyvää jälkimmäisistä, eli Suomi on saanut maaseudun kehittämisrahoja suhteessa EU:n keskitasoa enemmän.

Maatalouden yhteisen budjetin cap-paketin rakenne on uudella budjettikaudella muutoksen kohteena.

Aiemmin kahdesta eri rahastosta maksetut maataloustuet ja maaseuturahat on nyt upotettu yhteen suureen ”isoon rahastoon” muun muassa koheesiorahojen kanssa. Samaan pottiin on tulossa myös esimerkiksi EU:n rajaseuduille erityinen rahoitus.

Vähemmän kehittyneiden alueiden tukemiseen varataan 218 miljardia euroa.

Jatkossa on tarkoitus tehdä jäsenvaltioiden kanssa yksi kansallinen ja alueellinen kumppanuussopimus, jonka jäsenvaltio laatii. Suunnitelma sisältää eri rahastot, niin että kokonaisuus on helpommin hallittava, von der Leyen selittää.

Juttua päivitetty viimeksi kello 19.54. Lisätty maatalouskomissaari Hansenin kommentit.