Ennakkotiedot: Maataloustukien rakenne muuttumassa, jäsenvaltioille enemmän päätösvaltaa – EU:n budjettiesitys julki keskiviikkona

EU-komission on määrä julkistaa pääpiirteinen esityksensä seuraavan EU-budjettikauden, eli vuosien 2028–2034 tulo- ja menoarviosta keskiviikkona 16.7.

Erityistä mielenkiintoa liittyy yhteisen maatalousbudjetin (cap) järjestämiseen. Maatalousrahoihin on etukäteen pelätty leikkauksia, ja myös rahoituksen rakenteen muutoksesta on ollut puhetta.

MT:n näkemässä asiakirjaluonnoksessa maatalouden nykyiset kaksi tukipilaria olisivat molemmat jatkossa osa uutta isoa rahastoa yhdessä aluetukien kanssa. Samalla jäsenvaltioiden oma päätösvalta rahojen ohjaamisessa korostuisi.

Maatalouden suorat tuet olisivat esityksen mukaan ”merkittävä osa” rahaston budjetista, mutta suoraan maatalouteen korvamerkityt rahat voisivat olla myös nykyistä vähäisempiä.

Tällöin jäsenvaltiot voisivat ohjata rahoja myös muualle.

Summia asiakirjoissa ei vielä näy, ja muutokset keskiviikkona tapahtuvaan esityksen julkistamiseen mennessä ovat vielä mahdollisia. Luonnoksen pohjalta ei myöskään voi vielä arvioida, miten Suomen saanti mahdollisesti muuttuu.

Cap-tukia on tähän asti maksettu kahdesta eri rahastosta: Euroopan maatalouden tukirahastosta (EAGF) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EAFRD).

Ennakkotiedoissa leikkauksia on pelätty etenkin niin sanottuihin toisen pilarin tukiin, eli EAFRD:n kautta tulleisiin tukiin, jota lehtitietojen mukaan aiottiin yhdistää EU:n koheesiopolitiikan rahastoihin.

Se olisi huono uutinen Suomelle, sillä Suomen saanti näistä tuista on ollut erityisen hyvä. Sekä Suomi, valtaosa EU-maiden maatalousministereistä, että maatalouskomissaari Cristophe Hansen ovat kannattaneet kahden pilarin mallin säilyttämistä.

MT tiedot kertoivat kuitenkin jo kesäkuussa, että Hansenin kanta olisi jäämässä komissiossa alakynteen.

Toisenlaisiakin tietoja on kuultu. Verkkolehti Politico kertoi viime viikolla, että komissio olisi hylännyt aikeet rahastojen uudelleenjärjestelystä jo kesäkuussa, ja maatalous ja maaseuturahat jaettaisiin jatkossakin kahden pilarin kautta.

Sen sijaan myös Politico on ennustanut CAP-rahoituksen kokonaistason laskevan.

MT kertoi jo aiemmin, että tukipotti voisi supistua jopa 20 prosenttia.

Kuitenkin myös Politicon viimeisimmät tiedot kertovat, että CAP-paketti on säilymässä osana isompaa rahoitusvälinettä. Politicon mukaan jäsenmaiden valta kasvaa myös esimerkiksi siinä, miten tukea saavat maanviljelijät määritellään.

Budjettiin kohdistuu nyt erityistä painetta, kun uusia menoeriä on löydetty esimerkiksi unionin puolustuksen ja muun turvallisuuden kehittämisestä. Lisäksi korona-aikaan otettua elpymisvälineen yhteisvelkaa pitäisi alkaa maksaa takaisin.

Nykyinen budjetti on kooltaan noin noin 1 200 miljardia euroa. Sen kasvattaminen merkitsisi EU-jäsenmaksujen korottamista tai muiden tulonlähteiden kehittämistä.

Jos budjettia sen sijaan ei koroteta, se tarkoittaa käytännössä leikkauksia nykyisiin EU-menoihin.

Maatalouden cap-rahoituspaketti vastasi viime vuonna noin neljännestä koko EU:n menoista. Osuus laski korona-aikana muiden menoerien noustessa.

Vielä vuonna 2019 cap-ohjelman osuus oli Politicon laskelmien mukaan yli 35 prosenttia EU:n koko budjetista.

Komission esitys luo pohjan tuleville neuvotteluille, joita käydään sektoriministereiden ja lopulta valtionpäämiesten kesken. Lopullisen sovun tulevasta budjetista arvioidaan olevan kasassa vuoden 2027 alkupuolella.