Itä-Suomen kehitys on monella mittarilla hälyttävän alavireistä. Kuvassa maaseutumaisemaa Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa. Kuva: Lari Lievonen
Viljelijän terveiset hallitukselle ja MTK:lle: ”Nyt tarvitaan tekoja, että Itä-Suomi pysyy asuttuna”
MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Rauli Albert toivoo MTK:lta herkkyyttä kuunnella eri alueilta saapuvia viestejä.Tilaajalle
Kimmo Laamasen isännöimä viljatila sijaitse Savonlinnassa Kulennoisten Lahdenkylällä. Kuva: Saara LaviSavonlinnalainen kasvinviljelijä ja MTK-aktiivi Kimmo Laamanen katsoo, että maan hallituksen on välttämätöntä auttaa vaikeuksissa olevaa Itä-Suomea konkreettisilla toimilla.
”MTK:n roolin pitäisi olla alueen kehitystä kannustava. MTK:n tulisi vaatia hallitusta toimiin, jotta Itä-Suomi saadaan pidettyä asuttuna ja maatalouselinkeinot elinkelpoisina myös täällä lähellä itärajaa”, Laamanen toteaa.
Viljelijä heittää pallon MTK:n puheenjohtajaehdokkaille.
”Haluaisin kysyä kaikilta ehdokkaita, mitä keinoja heidän mielestään on olemassa alueelliseen kehitykseen itäsuomalaisessa maa- ja metsätaloudessa?”
Laamasen mielestä on olennaista kokonaisturvallisuuden kannalta, että asutusta säilyy laajasti halki Itä-Suomen.
”Maaseudun paikallisella väestöllä on parhaat silmät ja korvat huomata, jos syrjäisillä mutta strategisilla alueilla alkaa liikkua väkeä, joilla ei ole aivan isänmaalliset aatteet olan yli vedetyssä vyölaukussa.”
”MTK:n tulisi vaatia hallitusta toimiin, jotta Itä-Suomi saadaan pidettyä asuttuna.”
Itä-Suomen maataloudessa Laamanen näkee sekä haasteita että mahdollisuuksia.
”Tilojen lukumäärä on laskusuhdanteessa niin kuin koko maassa. Mutta tuntuma on, että täällä ollaan lopettamistahdissa kärkisijoilla. Jäljelle jääneitä maatalousyrittäjiä on yhä vain vähemmän ja tilakoot kasvavat rajusti.”
Maanviljelyn kannalta vesistöjen pilkkoma Itä-Suomi luo omat haasteensa ja mahdollisuutensa.
”Täällä on tilastollisestikin katsottuna korkea lämpösumma, ja täällä sataa melko paljon. Maalajit ovat hyvin vaihtelevia, joten peltoviljely on melko varmaa mutta kivistä touhua. Haasteena on huono tiestö, joka huononee koko ajan.”
”Haasteena on huono tiestö, joka huononee koko ajan.”
Idässä ei juurikaan ole jalostavaa elintarviketeollisuutta.
”Itä-Suomessa me olemme aika lailla maataloustuotteita jalostavan teollisuuden ulkopuolella yhtä rehutehdasta ja muutamia pienempiä toimijoita lukuun ottamatta. Maatalousyrittäjän asema on edelleen täysin jalostavan teollisuuden ja kaupan sanelupolitiikan jalkamattona”, Laamanen kritisoi.
”MTK:n kuuluisi olla se taho, joka vaatii ja pitää yllä keskustelua, joka johtaisi parempiin sopimuskäytäntöihin ja oikeudenmukaisempaan tulonjakoon suomalaisessa ruokaketjussa.”
Laamanen pitää käsittämättömänä linjausta, että MTK:n kokouksissa ei saa keskustella hinnoista kuin tilastotasolla.
”Aivan yhtä naurettavaa kuin SAK:ta kiellettäisiin puhumasta minimipalkoista tai metsänhoitoyhdistyksiä puun hinnoista.”
MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Rauli Albert toivoo MTK:lta herkkyyttä kuunnella eri alueilta saapuvia viestejä.
”Kun jossain joku havahtuu tiettyyn ongelmaan, niin olisi tärkeää aidosti kuunnella. Esimerkiksi pari vuotta sitten alkoi tulla viestiä itäsuomalaisilta tiloilta, että rahoituksen saanti on vaikeutunut pankin suuntaan. Nythän samaa viestiä tulee jo muualtakin Suomesta”, Albert toteaa.
”Muista liitoista ensin todettiin, ettei tällaista ongelmaa ole. Nyt, kahden vuoden päästä, ongelma taitaakin olla valtakunnallinen.”
Albertin mukaan MTK tekee tehokasta edunvalvontaa Brysselissä.
”Etenkin tämän vuoden keväällä Itä- ja Keski-Suomen MTK-liitot ovat vieneet keskusliiton kanssa yhteistä viestiä niin Suomen Pankin kuin Brysselin suuntaan. Siitä on jäänyt hyvä maku.”
Albert jakaa savonlinnalaisen viljelijän Kimmo Laamasen huolen Itä-Suomen alavireisestä kehityksestä. Albert on itsekin maatalousyrittäjä, joka viljelee luomutuotannossa olevaa emolehmätilaa Nurmeksessa.
”Valtioneuvoston laatimassa itäisen Suomen ohjelmassa on ajatusta, mutta tarvitaan tekoja. Ja pikkuisen rohkeammin pitäisi kokeilla uusia asioita aluekehityksessä. Sillä uusia avauksia todella tarvitaan.”
Rauli Albert toivoo näkevänsä lähitulevaisuudessa Itä-Suomessa erityistalousalueita.
”Muualla Euroopassa käytetään laajasti erityistalousalueita. Suomessa sitä on jostain syytä haluttu viimeiseen saakka välttää.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
