• Ilman viljelijöitä osa lajeista katoaisi – ja Suomen kesä olisi erinäköinen

    Huoltovarmuuden lisäksi myös monet kauniit maisemat ovat viljelijöiden ansiota, kirjoittaa Ulrika Eerola Hovio kolumnissaan.
    Laiduntavat eläimet ovat usein paikallinen nähtävyys. Kuvituskuva.
    Laiduntavat eläimet ovat usein paikallinen nähtävyys. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Mielipide|Maatalous
    30.6.202612:45
    Kolumni
    Ulrika Eerola Hovio

    Suomen suosituin kesälomakuukausi on parhaillaan käynnissä. Monet ovat vetäytyneet kaupungin vilinästä maaseudun rauhaan joko mökille tai kiertämään kotimaan matkakohteita.

    Mökkimatkoilla ja lomareissuilla maantiet ja niiden varret tulevat tutuiksi, kun siirrytään nähtävyydeltä toiselle.

    Suomen kesä ja maaseutu tarjoavat nyt parastaan.

    Hyvin hoidetut viljapellot ja keltaisena hehkuvat rypsipellot ovat kuin suoraan postikorteista. Laiduntavat lampaat ja lehmät ilahduttavat ohikulkijoita ja ovat usein paikallisia nähtävyyksiä.

    Viljellyt maisemat ovat osa suomalaisten identiteettiä. Ateneumin seinillä voi nähdä, miten suomalainen maaseutu on ennen näyttäytynyt taiteessa.

    Pidämme hyvin usein maisemia itsestäänselvyyksinä. Harva pysähtyy miettimään, kenen ansiota maalaisromanttiset näkymät ovat.

    Vastaus on selvä: suomalaisen maanviljelijän.

    Viljelijät eivät tuota meille vain ruokaa ja turvaa huoltovarmuuttamme. Heidän työnsä ansiota ovat myös maisemat, joita saamme maaseudulla ihailla.

    Huoltovarmuus ja maisema ovat myös kytköksissä toisiinsa. Ilman maanviljelystä ja kotieläimiä meillä ei ole huoltovarmuutta, eikä kauniita pelto- ja laidunmaisemia.

    Ilman viljelyä pellot kasvaisivat nopeasti umpeen, ja rikkakasvit valtaisivat tilan. Sekalaiset rikkakasvit eivät ole tuottamattomuutensa lisäksi myöskään kauniita.

    Tasainen vehnäpelto on silmälle huomattavasti miellyttävämpi kuin epämääräinen sekoitus pelto-ohdaketta, mataraa, savikkaa ja voikukkaa.

    Mielestäni Suomessa ei puhuta riittävästi siitä, kuinka paljon viljelijät tekevät elinympäristömme hyväksi.

    Monissa Euroopan maissa tilanne on käsittääkseni toinen. Maaseudun estetiikkaa osataan arvostaa, ja ihmisille on aivan itsestään selvää, että se vaatii paikallisen viljelijän työtä.

    Moni ei ole välttämättä käynyt Iso-Britanniassa, mutta tietää television perusteella millaista englantilaisella maaseudulla on. Britteihin sijoittuvat televisiosarjat olisivat varsin erinäköisiä, jos paikallinen viljelijä antaisi kiviaitojen mennä maata myöten.

    Myös turismi hyötyy maataloudesta. Moni suosittu kohde ei olisi yhtä houkutteleva ilman viljelijöiden tekemää ympäristönhoitoa.

    On aivan eri kokemus juoda viiniä Italiassa viinitilalla kuin räkälässä syrjäisellä kujalla. Viiniköynnösten näkymä silmänkantamattomiin on itsessään osa nautintoa.

    Maisemanhoidolla tehdään myös ympäristölle hyvää. Perinnebiotoopit tarvitsevat laiduntavia eläimiä, jotta ne eivät kasva umpeen. Uhanalaisista lajeista neljäsosa tarvitsee niittyjä ja laitumia.

    Kiitos siis tuottajille, että pidätte maisemat avoimina. Kesä on ihmisen parasta aikaa ja teille kuuluu kaikki kunnia työstänne.

    Tiedän, että erityisesti laidunaitojen tekeminen voi olla erittäin tuskastuttavaa. Välillä myös eläimet voivat aiheuttaa päänvaivaa juostessaan pitkin maita ja mantuja ilman lupia.

    Lopputulos kuitenkin palkitsee, kun lampaat ja lehmät ovat laitumella.

    Kirjoittaja on MT:n kesätoimittaja.
    Lisää aiheesta
    • Bosgårdin Kartanon isäntä Aarne Schildt ryhtyi maisema-alojen leikkauspäätöksen jälkeen heti toimiin alojen palauttamiseksi tukien piiriin. Taustalla olevaa metsikköä on harvennettu.

      Maatalouden ympäristötoimet | ”Eniten tästä kärsii luonto”– emolehmätuottaja Aarne Schildt kritisoi maisemanhoitotukien leikkauksia

      Tilaajalle
    • Eero Järnefelt maalasi tunnetun Maisema Kolilta -taulunsa yli sata vuotta sitten.

      Kulttuuri | Yle: Maalauksista tuttu mänty on kuollut

    • Kasvukauden sademäärä ja muu sää vaikuttavat luonnonlaidunten rehevyyteen.

      Maatalouden ympäristötoimet | Luontokatoa estävien viljelijöiden pelkoa ei oteta vakavasti – raha ja korulauseet eivät riitä korjaamaan tilannetta

    Artikkelin aiheet
    maatalous
    viljelijä
    maaseutu
    huoltovarmuus
    maisemanhoito
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Edellisen kerran MaatalousKonemessut järjestettiin vuonna 2024.

    Koneviesti | MaatalousKonemessut 2026 tulevat taas Helsinkiin ‒ tavoitteena on vahvistaa viljelijöiden profiilia ja yhteishenkeä

  • Koneviesti | Liian suuri akselikuorma tiivistää peltoa ‒ työkoneyhdistelmän oikea tasapaino säästää sekä maata että konetta

    Tilaajalle
  •  John Deere nousi elokuun rekisteröintilistalla ykköseksi ohi Valtran.

    Koneviesti | Elokuu oli lähes kaikille traktorimerkeille tukala – John Deere nousi rekisteröinneissä kärkeen