Lukijalta: Jätehuollon rajaaminen hankintalain ulkopuolelle on oikea ratkaisu

Anssi Kujala ja Lasse Kontiola nostivat mielipidekirjoituksessaan (MT 30.9.) esiin suomalaisen jätehuollon nykytilan ja puolustivat hankintalakiuudistuksen ulottamista myös kunnallisiin jätehuoltoyhtiöihin.

Kirjoituksessa jätettiin mainitsematta kustannukset, jotka vyöryisivät myös suomalaisen elintarvikealan maksettavaksi.

Suomi kamppailee yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätykselle asetettujen EU-tavoitteiden saavuttamisen kanssa. Hallitus viimeistelee parhaillaan hankintalain uudistusta ja samanaikaisesti edistää jätelainsäädännön uudistusta, johon sisältyy uusien ohjauskeinojen tarkastelu kierrätysasteen nostamiseksi.

Jätehuolto on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, ja sen toimivuus on välttämätöntä EU:n asettamien kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.

Nykyisen jätehuollon toimivuuden ja kustannustehokkuuden takaa kuntien ja pakkaustuottajien välinen yhteistyö. Elintarvikealan yritykset rahoittavat merkittävän osan, kattaen noin 40 prosenttia pakkausjätteiden keräyksen ja kierrätyksen kokonaiskustannuksista.

Työministeri Matias Marttinen kertoi alkuviikosta, että jäte- ja jätevesihuolto rajataan hankintalain ulkopuolelle. Päätös osoittaa ymmärrystä kriittisten palveluiden jatkuvuuden turvaamisen ja kustannustehokkuuden merkityksestä.

Jätehuollon rajaaminen hankintalain ulkopuolelle ei ole askel taaksepäin, vaan askel kohti vakaampaa järjestelmää, jonka pitkäjänteinen kehittäminen tukee myös kierrätystavoitteiden saavuttamista. Hyöty tästä näkyy lopulta myös suomalaisten lompakossa riippumatta asuvatko haja-asutusalueella tai kaupungeissa.

Satumaija Levón

vastuullisuusjohtaja

Elintarviketeollisuusliitto ry