Yliö: Ruoka-alan ilmastotyö tarvitsee tukea yhteiskunnalta – päästöjä tulee vähentää ensisijaisesti vapaaehtoisin toimenpitein

Elintarviketeollisuus haluaa viedä koko ruokaketjua kohti vähähiilisyyttä, sillä ilmastonmuutoksen eteneminen ja sään ääri-ilmiöt lisäävät riskejä raaka-aineiden saatavuuteen ja kustannuksiin.

Maatalouden ja koko ruoka-alan ilmastotavoitteita ja päästöjen vähentämistä tulee edistää ensisijaisesti vapaaehtoisilla toimenpiteillä ja kannustimilla. Päästöjen vähentäminen vaatii isoja investointeja ja uuden teknologin käyttöönottoa koko ruokaketjulta. Niihin ala tarvitsee yhteiskunnan tukea samalla tavalla kuin esimerkiksi energiateollisuus on saanut.

Rahoitusta tarvitaan muun muassa uusien vaihtoehtoisten proteiinilähteiden ja hiilensidonnan kehittämiseen sekä kestävien ruokainnovaatioiden skaalaamiseksi teolliseen mittakaavaan. Myös investointien verokannustimet veisivät alaa kohti kestävyysmurrosta.

Ruoka-alalla tarvitaan tuotannon sähköistämistä ja irtaantumista fossiilisesta energiasta sekä kannustimia uuden teknologian käyttöönottoon vastaavaan tapaan kuin muilla sektoreilla. Päästövähennysten edellyttämät investoinnit ja uuden teknologian käyttöönotto nostavat väistämättä tuotantokustannuksia ja vaikuttavat suomalaisten elintarvikeyritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.

Parhaillaan valmisteilla olevassa energia- ja ilmastostrategiassa olisikin päätettävä toimista, jotka auttavat sekä alkutuotantoa että elintarviketeollisuutta energiasiirtymässä. Rahoituksessa olisi hyödynnettävä paremmin myös Euroopan investointipankin tarjoamia vaihtoehtoja.

Energia ja ilmastostrategiassa olisi myös tehtävä linjaus siitä, että vuonna 2027 käynnistyvän polttoainejakelun päästökaupan lisäkustannukset ruoka-alalle kompensoidaan. Suomen hallitus päätti laajentaa päästökauppaa koskevan direktiivin soveltamista maatalouden työkoneissa käytettyihin polttoaineisiin. Myös päästökaupan tuloja tulisi kohdentaa maatalouden energiasiirtymän ja vähäpäästöisen logistiikan tukemiseen.

Suomalaisen elintarviketeollisuuden toiminnasta aiheutuu vain vähän suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Suurimmat päästöt syntyvät raaka-aineiden tuotannosta, kuljetuksista ja tuotteiden käytöstä.

Luonnonvarakeskuksen selvitys Suomen ruokasektorin arvonlisän kasvupotentiaalista ennakoi, että kasviproteiinituotteiden kysynnän kasvu jatkuu nopeana. Myös uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan lisäämään kasvisten ja kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä.

Tämän vuoksi Suomessa on kehittävä elintarvikekäyttöön soveltuvia kasvilajeja ja tuettava investointeja, jotka tähtäävät myös niiden jatkojalostukseen kotimaassa.

Vähähiilisten toimintatapojen edistäminen ja tuotetarjonnan lisääminen on varmistettava tukemalla investointeja, jotka lisäävät kotimaisten raaka-ainevaihtoehtojen tuotantoa, kestävien ruokainnovaatioiden jatkojalostusta sekä auttavat niiden tuotannon skaalaamisessa teolliseen mittakaavaan.

Kotimainen elintarviketuotanto on riippuvainen Suomen ulkopuolelta tuotavista tuotantopanoksista, kuten lannoitteista ja niiden raaka-aineista.

Maatalouden parlamentaarinen työryhmä on esittänyt kansallisen lannoite- ja energiastrategian valmistelua. Sen tavoitteena olisi vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista. Tuore komission tiedonanto maatalouden tulevaisuudesta puolestaan korostaa ravinteiden kierrätystä lannoiteomavaraisuuden vahvistamiseksi.

Ratkaisun näihin tarjoaa biokaasutuotannon lisääminen teollisessa mittakaavassa. Biokaasun tuotannossa ruokaketjun sivuvirtojen ravinteet saadaan talteen ja hyödynnettyä lannoitteina. Biokaasun tuotannolla voidaan saada aikaan myös kasvihuonekaasupäästövähennyksiä koko ruokaketjussa.

Energia- ja ilmastostrategiassa olisi nyt asetettava tavoitteet kotimaiselle biokaasun tuotannolle, jotta alalle saadaan näkymä yli hallituskausien. Biokaasu on tällä hetkellä merkittävin käytössä oleva uusiutuva kaasu ja sen käyttöä voidaan lisätä erityisesti raskaassa liikenteessä ja merenkulussa.

Biokaasuvisiossa kotimaiset biokaasusektorin toimijat ovat asettaneet tavoitteeksi neljä terawattituntia kotimaista biokaasun tuotantoa vuonna 2030. Tämä edellyttää, että biokaasu on huomioitava teknologianeutraalisti jakeluinfrastruktuuria kehitettäessä ja nopeutettava teollisen mittakaavan biokaasulaitosten luvitusta.

Suomalainen elintarviketeollisuus on tosissaan sitoutunut päästöjen vähentämiseen. Se vaatii yrityksiltä isoja investointeja, joiden toteuttamisen lähtökohta on alan kannattavuus ja elinvoimaisuus.

Ruoka-ala tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön sekä yhteiskunnan laajan tuen vähähiilisyyttä edistäville toimenpiteille.

Jukka Ihanus

yhteiskuntasuhdejohtaja

Satumaija Levón

johtaja

Elintarviketeollisuusliitto