Lukijalta: Ennallistaminen tuo työtä kasvukeskusten ulkopuolelle

Juhani Reku maalaili ennallistamiseen liittyviä riskejä pääkirjoituksessa (MT 3.12.2025). Myös hallitus pelkää ennallistamisen olevan kallista ja jopa uhkaavan maa- ja metsätaloutta (HS 8.12.2025).

Ennallistaminen luo työtä, turvaa maanviljelyn ja metsätalouden toimintaedellytyksiä, ja sitä pitää tehdä paikallisista tavoitteista lähtien. Meidän tuleekin ratkaista, miten luonnonhoidosta ja ennallistamisesta saadaan kannattavaa.

Ennallistamisen aluetaloudelliset hyödyt eivät ole vain juhlapuhetta. Esimerkiksi Metsähallituksen johtaman Suoverkosto-Life-hankkeen 4 700 suohehtaarin ennallistamisesta saatiin arviolta 17,5 miljoonan euron aluetaloudelliset vaikutukset. Hankkeessa työllistettiin EU-rahalla sata urakoitsijaa ennallistamistöihin 90 henkilötyövuodeksi.

Merkittävä osa ennallistamistyöstä ei ole kertaluontoista, vaan ennallistaminen ylläpitää ja parantaa maa- ja metsätalouden resilienssiä muuttuvassa ilmastossa. Lisäksi se luo pitkäaikaisia toimintaedellytyksiä uusille yrityksille esimerkiksi matkailualalla.

Luontopaneelin arvion mukaan merkittävimmät myönteiset vaikutukset sekä työllisyyteen että luonnon monimuotoisuuteen löytyvät vesistöjen vaellusesteiden purusta sekä soiden ja muiden kosteikkojen ennallistamisesta ja hoidosta. Ennallistamisen työllistävä vaikutus on suhteellisesti merkittävä erityisesti kasvukeskuksien ulkopuolella, missä ennallistamiskohteet enimmäkseen sijaitsevat.

Suomessa on 30 000 vaellusestettä padoista tierumpuihin. Ojitettuja, mutta puuntuotannolle kannattamattomia soita on 200 000 hehtaaria. Näiden kohteiden ennallistaminen loisi työtä arviolta tuhansiksi henkilötyövuosiksi.

Ennallistaminen on välttämätöntä, sillä elinvoimainen luonto ei ainoastaan turvaa työllisyyttä ja luonnon kykyä palautua häiriöistä, vaan on ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden perusta.

Elina Erkkilä

suojelujohtaja, WWF Suomi

Juha Laurila

elinkeinopolitiikan johtaja, Rakennusteollisuus