Kunnianhimoisin ennallistamistavoite veisi 4–5 sellutehtaan käyttämän puumäärän
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola yllättyi metsäbiotalouden tiedepaneelin rajusta skenaariosta.Tilaajalle
Ennallistamistoimet kannattaa aloittaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla kohteilla. Pudasjärvellä ennallistettiin tuottamatonta suometsää marraskuussa. Kuva: Kai TirkkonenEnnallistamisasetuksen mittakaava löi ällikällä MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti eri skenaarioiden avulla, miten paljon EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano vaikuttaisi käytettävissä olevaan raakapuun määrään ja sitä kautta metsäsektorin arvonlisäykseen.
Kunnianhimoisimman skenaarion mukaan hakkuut vähenisivät 17 miljoonaa kuutiometriä eli noin viidenneksen vuoteen 2050 mennessä. Skenaarioista lievimmässä hakkuumäärä oli enimmillään 3,4 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin se olisi ilman sääntelyä.
”Nämä luvut ovat ihan käsittämättömän suuria”, Marko Mäki-Hakola kommentoi.
”Jos puhutaan hakkuiden vähentämisestä 20 prosentilla, puhutaan 4–5 sellutehtaan käyttämästä puumäärästä.”
Kunnianhimoisimmassa skenaariossa metsäsektorin arvonlisäys olisi 1,8 miljardia euroa pienempi suhteessa perusuraan.
”Nämä luvut ovat ihan käsittämättömän suuria.”
Mäki-Hakola toivoo, että selvitys herättelisi päättäjät niin kotimaassa kuin EU:ssa.
Hänen mukaansa asetusta pitäisi yksinkertaistaa ja kohtuullistaa. Sen lisäksi kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa pitää olla mukana mahdollisimman paljon joustoa esimerkiksi luontotyyppien määrittelyssä.
”Suomen kannattaa seurata, mitä muut maat tekevät, ettei pyritä olemaan mallioppilaita”, hän sanoo.
Mäki-Hakola muistuttaa, että Suomi ei ole hävittänyt metsiään ja työtä monimuotoisuuden hyväksi tehdään joka tapauksessa.
Hän näkee tärkeänä, että Metso-ohjelman rahoitusta lisätään.
Tiedepaneeli nosti selvityksestä uutisoidessaan kärkeen sen, että ennallistamistoimien aiheuttamia arvonlisän menetyksiä voisi korvata investoimalla korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.
Mäki-Hakola pitää ajattelua epärealistisena.
”Kyllähän firmat parantavat tuotteidensa jalostusarvoa kaikin keinoin, mitä pystyvät, mutta globaali kilpailu on tällä hetkellä niin hurjaa, että tässä tilanteissa ei pystytä aina investoimaan.”
”Karkeasti arvioiden yksi kaadettu puukuutiometri tuo jalostettuna 200 euroa yhteiskuntaan.”
Metsänomistajille ennallistamishankkeet voivat tuoda ansaintamahdollisuuksia varsinkin, jos luontoarvokauppa lähtee kunnolla käyntiin. Yritykset voivat kompensoida aiheuttamiaan luontohaittoja kustantamalla esimerkiksi soiden ennallistamista toisaalla.
Mäki-Hakolan mukaan skenaarioiden mukaisia hakkuutulojen menetyksiä ei ennallistamishankkeilla kuitenkaan pystytä mitenkään korvaamaan, kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.
”Karkeasti arvioiden yksi kaadettu puukuutiometri tuo jalostettuna 200 euroa yhteiskuntaan”, hän summaa.
Politiikkasuosituksissaan tiedepaneeli muistuttaa, että ennallistamisen suunnittelussa on syytä arvioida toimenpiteiden talousvaikutuksia suhteuttaen näitä metsäluonnon elpymiseen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
