Asiantuntijat laskivat: Hakkuista voi kadota jopa viidennes ennallistamisvaatimusten takia

EU:n ennallistamisasetuksen suojelutavoitteet voivat pienentää vuotuista hakkuumäärää jopa 17 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2050 mennessä, selviää Metsäbiotalouden tiedepaneelin tuoreesta selvityksestä.

Metsäsektorin arvonlisäys olisi tällöin 1,8 miljardia euroa pienempi kuin mitä se olisi ilman ennallistamistoimia.

Selvityksessä mallinnettiin, miten erilaiset EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanovaihtoehdot vaikuttavat käytettävissä olevaan raakapuun määrään ja sitä kautta metsäsektorin arvonlisäykseen.

Kunnianhimoisimmassa skenaariossa ennallistettavaa oli 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Lievimmässä selvityksen skenaariossa boreaalisten luonnonmetsien pinta-alaa lisättiin ennallistamalla metsiä 300 000 hehtaaria.

Siinä hakkuumäärä jäi enimmillään 3,4 miljoonaa kuutiometriä pienemmäksi kuin se olisi ilman sääntelyä. Samalla metsäsektorin arvonlisäys olisi 370 miljoonaa euroa pienempi.

”Vaikutukset vuotuiseen hakkuukertymään vuonna 2050 siis vaihtelivat neljästä prosentista 20 prosenttiin”, toteaa hankkeen johtava tutkija Matleena Kniivilä.

Ennallistamistoimien aiheuttamia arvonlisän menetyksiä voisi tiedepaneelin mukaan korvata investoimalla korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Tällaisia voisivat Kniivilän mukaan olla esimerkiksi puupohjaiset tekstiilit, uudenlaiset pakkaukset ja nanoselluloosasta tehdyt tuotteet, jotka tuottavat nykyisiä metsäteollisuuden tuotteita huomattavasti enemmän arvonlisää.

Investointien pitäisi kuitenkin olla huomattavia, jotta niillä kurottaisiin umpeen raakapuun vähenemisestä aiheutuvaa arvonlisän menetystä.

Investoinnin suuruuden pitäisi Kniivilän mukaan olla noin kaksi miljardia euroa vuosittain.

”Jos katsoo toteutuneita investointeja, se vastaa viime vuosien huippuinvestointien suuruutta, mutta näitä pitäisi tapahtua joka vuosi.”

Investointitaso on Suomessa noussut pariin miljardiin euroon vuodessa lähinnä silloin, kun uusia suuria tuotantolinjoja on rakennettu.

Kunnianhimoisimpien ennallistamistavoitteiden aiheuttamaa arvonlisän pienenemistä ei kahden miljardin investointitasolla pystytty korvaamaan aivan tarkastelujakson loppua lukuun ottamatta.

Tiedepaneelin tekemistä politiikkasuosituksista Kniivilä nostaa esille myös suojeltavien alueiden sijoittelun merkityksen. Suojelualueita kannattaisi tiedepaneelin mukaan perustaa alueille, joista saadaan eniten hyötyä muutenkin, esimerkiksi tulva-alueille.

Metsäbiotalouden tiedepaneeliin kuuluu 14 asiantuntijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.

EU:n ennallistamisasetuksen yleistavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta ja vuoteen 2050 mennessä kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit on tarkoitus olla luonnon tilaa parantavien toimien piirissä.

Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle.