• Lukijalta: Pellon metsityspalkkio pitää palauttaa

    Juuri kun järjestelmä alkuvaikeuksiensa jälkeen saatiin toimimaan, se lakkautettiin, kirjoittaa Pekka Tahvanainen. ”Metsittämistuella saisimme viljelystä vapautuvat pellot sitomaan hiiltä ja tuottamaan puuta.”
    Taimikkoa entisellä pellolla. Kuvituskuva.
    Taimikkoa entisellä pellolla. Kuvituskuva. Kuva: Timo Heikkala
    Mielipide|Politiikka
    13.3.202519:15
    Lukijalta
    Pekka Tahvanainen

    Säästötalkoissaan hallitus karsi joutoalueiden metsitystuen. Tuen tavoitteena oli lisätä hiilensidontaa ja vähentää maankäyttösektorin päästöjä.

    Erityisesti turvealueiden metsittämisen ilmastohyödyt ovat merkittävät. Hyötyjinä olivat myös joutoalueiden maanomistajat paitsi tuen myös tulevan metsänkasvun kautta.

    Metsitettäväksi soveltuvia alueita arvioitiin olevan 120 000 hehtaaria. Tuen ympärille luotiin massiivinen hallintojärjestelmä, johon sanansa halusivat sanoa metsä-, ympäristö- ja maatalousviranomaiset. Tavoitteesta jäätiin kauas. Juuri kun järjestelmä alkuvaikeuksiensa jälkeen saatiin toimimaan, se lakkautettiin.

    Parhaillaan luodaan suuntaviivoja uudelle maatalouspolitiikalle. Yhtenä näkökulmana on tuen kohdentaminen ruokaa tuottaville tiloille, joita ministeri Essayah on kaavaillut olevan 8 500 nykyisten 40 000 sijaan. Näin ei ole vielä aikoihin. Halutaanko sitten suuri joukko maatiloja ajaa pakkolopettamisiin, on jo isompi kysymys. Keinoja tähän maatalouspolitiikasta kyllä löytyy, kuten tukien yläikäraja, sadonkorjuuvelvoitteen palauttaminen tai aktiiviviljelijän määritelmän tiukentaminen.

    Vajaatuottoisia peltoja on yhä enemmän. On arvioitu, että niin sanottuja hömppäheinänurmia olisi 300 000 hehtaaria. Monet viljelijät sinnittelevät, kunnes kalusto ja oma kunto ovat lopussa.

    Kun viljely loppuu, peltojen käytölle on neljä päävaihtoehtoa: myyminen, vuokraaminen, metsittäminen tai peltojen jättäminen oman onnensa nojaan. On paljon alueita, joilla pellolla ei ole ostajia eikä vuokraajia. Tällöin uhkana on hömppäheinäpeltojen muuttuminen peltoheitoiksi. Usein kyse on parjatuista turvepelloista.

    Metsittämistuella saisimme viljelystä vapautuvat pellot sitomaan hiiltä ja tuottamaan puuta. Samalla loiventuisi luopujien ahdinko. Ehkäpä useampi tila säilyisi asuttuna kasvavan metsäalan tarjotessa toimeentuloa. Ainakin työtä olisi metsittämisen alkuvuosina!

    Tarvetta metsittämistuelle on ja koeajettu järjestelmäkin on jo olemassa.

    Pekka Tahvanainen

    agronomi

    Lisää aiheesta
    • Joutomaan metsitystuki jää uuden hallitusen myötä historiaan.

      Metsäpolitiikka | Joutoalueiden metsitystuki sai hallitusneuvotteluissa tylyn lopun – asiantuntija pelkää joutoalueiden jäävän nyt rempalleen

      Tilaajalle
    • Metsitettyä aluetta. Kuvituskuva.

      Kauppa | Lukijalta: Huonosti tuottavien peltojen metsittäminen parantaisi maatalouden kannattavuutta

    • ”Järeää tukkipuuta tulee markkinoille huonosti, eikä ole syytä olettaa, että lakirajan palauttaminen asiaa muuttaisi”, Petri Kortejärvi kirjoittaa.

      Metsäpolitiikka | Kortejärvi: Metsätyyppijärjestelmästä kannattaisi luopua ja siirtyä pituusbonitointiin

    • Kosteikoilla voidaan viljellä esimerkiksi osmankäämiä, jonka höytyvällä korvaa untuvaa täytteenä.

      Ympäristö | Maatilan kannattavuuden parantaminen on usein samalla ilmastoteko – ”Tukea ei pitäisi laittaa peltojen pitelyyn”

      Tilaajalle
    • Nurmen niittoa. Kuvan traktori ja pelto eivät liity tekstiin.

      Maatalouspolitiikka | Lukijalta: Ministerinä en kehtaisi esittää pientilojen lopettamista

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa