• Lukijalta: Petoaitojen ylläpito ja biodiversiteetin edistäminen edellyttävät laajaa yhteistyötä ja poliittista tahtoa

    Maa- ja metsätalousministeriön tekemät ratkaisut vaikeuttavat sekä perinnebiotooppien hoitoa että petovahinkojen torjuntaa, kirjoittavat Hanna Halmeenpää ja Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.
    Lampaita luonnonlaitumella. Kuvituskuva.
    Lampaita luonnonlaitumella. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen
    Mielipide|Ympäristö
    14.9.202512:00
    Lukijalta
    Hanna Halmeenpää & Tapani Veistola

    MT:n pääkirjoituksessa (7.9.) peräänkuulutettiin luonnonsuojelijoiden osallistumista petoaitojen ylläpitoon. Petoaitojen pystytystalkoissa luonnonsuojelujärjestöjen talkooväkeä on monella paikkakunnalla jo ollutkin. Samalla esiin nostettiin laidunnuksen välttämättömyys perinnebiotooppien hoidossa.

    Lisää aiheesta
    • Petoaita. Kuvituskuva.

      Erä | Työläs petoaita ei saisi jäädä vain kotieläintilan harteille – luonnonsuojelijoiden soisi osallistuvan susisuojaukseen

    Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa kaikkia yhteistyömuotoja uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Samalla muistutamme, että maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pitkälti vastuussa petovahinkojen ennaltaehkäisemisen rahoittamisesta ja avainroolissa perinnebiotooppien laidunnuspinta-alan kasvattamisesta.

    Luonnonsuojeluliitto on jo vuosien ajan esittänyt petovahinkojen ennaltaehkäisyn resurssien ja keinovalikoiman vahvistamista. MMM:n määrärahoissa ja toimissa ei kuitenkaan ole näkynyt toivottua muutosta.

    Talkootyö on arvokasta. Juuri päättyneessä Susi Life -hankkeessa saatiin selville, että parhaat onnistumiset tapahtuvat juuri silloin, kun ihmiset kohtaavat kasvotusten ja työskentelevät yhdessä ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä koskee niin suden pihavierailuja kuin lampaiden suojaamista perinnemaisemassa.

    Hankkeessa päästiin myös hyvään alkuun käytännön tuen suhteen susireviireillä. Hankkeessa kehitettiin uusia kotieläinten suojausmenetelmiä ja paikallistason työ susialueilla asuvien parissa sai hyvää palautetta.

    Vaikka työ kotieläintiloilla oli arvokasta, ei kolmen suunnittelijan työpanos suinkaan ole riittävä petovahinkojen määrän vähentämiseksi koko maan mittakaavassa. Työlle onneksi on luvassa jatkoa Suomen riistakeskuksessa MMM:n rahoituksella.

    Perinnebiotoopit ovat kaikkein uhanalaisimpia elinympäristöjä Suomessa. Karjatalous on muuttunut siten, että yhä harvemmalla tilalla laidunnetaan. Luonnonsuojeluliitto on pitkään edistänyt luomutuotannon kasvua Suomen maataloudessa, muun muassa laidunnuksen lisäämiseksi ja ympäristölle, myös perinnebiotoopeille haitallisten kemikaalien käytön vähentämiseksi.

    Lisää aiheesta
    • Kirjoittajien mielestä maatalouden ympäristö­sopimukset ovat hyvä tapa korvata tuottajille heidän tekemänsä arvokas maisemanhoitotyö.

      Luonto | Lukijalta: Luonnonlaidunnus vaalii lajirikkautta

      Tilaajalle

    Valitettavasti moni perinnebiotooppi on kahden viime vuoden ajan jäänyt kokonaan laiduntamatta myös siksi, että MMM on valinnut tiukan linjan tukipolitiikassaan. Moni lammastila on tästä syystä ajautunut kannattavuusongelmiin, eikä suunta lupaa hyvää perinnemaisemien ja -biotooppien ja niiden uhanalaisen lajiston kannalta.

    Hanna Halmeenpää

    puheenjohtaja

    Tapani Veistola

    toiminnanjohtaja

    Suomen luonnonsuojeluliitto

    Lisää aiheesta
    •  Valiokunta muistuttaa tiedotteessa, että laidunalat ovat mosaiikkimaisia.

      Maatalouden ympäristötoimet | Katoavatko luonnonlaitumet? Valiokunta vaatii muutosta perinnebiotooppien tulkintaan

    • Lampaat hoitamassa uhanalaisiin perinnebiotooppeihin kuuluvaa merenrantaniittyä. Kuvituskuva.

      Maatalouden ympäristötoimet | Susipolitiikka uhkaa monimuotoisuustyötä

    • Politiikka | Petopolitiikka kaipaa päivitystä

    Artikkelin aiheet
    petoaidat
    biodiversiteetti
    perinnebiotoopit
    Suomen luonnonsuojeluliitto
    Maa- ja metsätalousministeriö
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä