• Työläs petoaita ei saisi jäädä vain kotieläintilan harteille – luonnonsuojelijoiden soisi osallistuvan susisuojaukseen

    Sekä susikannan ylläpito että uhanalaisten perinnebiotooppien elvyttäminen ovat yhteiskunnan asettamia tavoitteita. Jotta niiden toteuttaminen samaan aikaan voisi olla mahdollista, talkooapua soisi löytyvän muuhunkin suojautumiseen kuin petoaitojen pystytykseen.
    Petoaita. Kuvituskuva.
    Petoaita. Kuvituskuva. Kuva: Tanja Heikkonen
    Pääkirjoitus|Erä
    7.9.202518:00
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille, otsikoi ely-keskus perjantaina tiedotusvälineille lähetetyn tiedotteensa. Kimmokkeena tiedotteeseen ovat olleet Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta havaitut ”kiireellistä niittämistä kaipaavat petoaitojen aluset”. Jos alla oleva kasvillisuus pääsee koskettamaan aitalankaa, sähkövirtaa voi karata maahan eikä se enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.

    Tämän petoaitoja laiduntensa ja eläintilojensa suojaksi pystyttäneet tuottajat varmasti tietävät. Voikin perustellusti kysyä, kenelle ely-keskus tiedotteensa viestin haluaa osoittaa.

    Eläimiä laiduntavat kotieläintilat voivat saada Suomen riistakeskukselta petoaitaa varten maksuttomia materiaaleja. Pystytykseen taas tarjoavat apuaan useat luonnonsuojeluyhdistykset. Jopa kannanhoidollisen metsästyksen valituksillaan toistuvasti torpannut Luonnonsuojeluliitto Tapiola mainostaa talkooapua omilla sivuillaan.

    Aidan ylläpito sen sijaan jää aina tilan itsensä vastuulle. Niittotyöhön tunnutaan suhtautuvan puuhasteluna, jota viljelijä voi tehdä ohimennen laitumella muutenkin piipahdellessaan.

    Laidunnus on ainoa todellinen keino ylläpitää perinnebiotooppeja.

    Tänä kesänä sääolot ovat suosineet nurmikasvien rehevää kasvua, mikä on tehnyt petoaitojen ylläpitohoidosta eli sen juurella olevan kasvuston niitosta tavanomaistakin suuremman työn. Tilannetta ei ole helpottanut se, että heinäkuussa Suomen valtasi useita viikkoja kestänyt selvästi keskimääräistä lämpimämpi jakso. Helteessä siimaleikkurilla tai raivaussahalla työskentely on fyysisestikin raskasta.

    Aitausten ylläpitoon soisi heltiävän tiloille vastaavanlaista apua kuin niiden rakentamiseen, sillä maatiloilla useat työhuiput osuvat juuri nopean kasvun aikaan – ja laiduntavia eläimiä uhkaavan suurpetokannan ylläpito on nimenomaan yhteiskunnan asettama tavoite.

    Suuri osa pahimmassa susivaarassa olevista lampaista laiduntaa perinnebiotooppeja, joiden ylläpito ja elvyttäminen on niin ikään yhteiskunnan julki lausuma tavoite. Vaikka luonnonsuojeluyhdistykset järjestävätkin satunnaisia niittotalkoita, kokonaisuuden kannalta laidunnus on ainoa todellinen keino uhanalaisten perinnebiotooppien ylläpitoon. Nykyistä suuremman hyödyn saavuttamiseksi niittotalkoita voisi yksittäisten ja pienialaisten perinnebiotooppikohteiden sijaan järjestää petoaitauksilla.

    Lisää aiheesta
    • Laumojen päivittäisellä siirtelyllä on kuitenkin iso työllistävä vaikutus, Marko Laine sanoo.

      Maatalous | Salolaisella lammastilalla tehdään susihavaintoja päivittäin – ”Mikään ei suojaa susilta sataprosenttisesti”

      Tilaajalle
    • Jari Haapamäki pohtii raadelluille lehmille aiheutuneen kärsimyksen olleen sitä luokkaa, että ensi kesänä ei laidunnusta voida hoitaa enää totutulla tavalla.

      Maatalous | Viisi raadeltua lehmää, siinä maitotilan viime vuoden saldo – kuinka suojata karjaa ilvekseltä, karhulta ja sudelta?

      Tilaajalle
    • Petoaitoihin ollaan Suomessa laajalti tyytyväisiä. Suojausmenetelmiä tulee kuitenkin edelleen kehittää, kirjoittavat Luken asiantuntijat. Kuvituskuva.

      Maatalous | Lukijalta: Petoaita ei ole idioottivarma suojauskeino, mutta ilman sitä lammaslaidunnus olisi monella alueella mahdotonta

    • Lampaat hoitamassa uhanalaisiin perinnebiotooppeihin kuuluvaa merenrantaniittyä. Kuvituskuva.

      Maatalouden ympäristötoimet | Susipolitiikka uhkaa monimuotoisuustyötä

    • Politiikka | Petopolitiikka kaipaa päivitystä

    • Perjantaina vietettiin Petotuli-tapahtumia lammastiloilla ympäri Suomen. Erno Pietilä ja Anna Widnäs hankkivat pyreneittemastiffin suojelemaan hevostilaa Siikajoella. Sisu-pentu on viiden kuukauden ikäinen.

      Maatalous | Jo 241 lammasta menettänyt henkensä petojen vuoksi tänä vuonna, ”laumanvartijakoira on aivan ehdoton”

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle