Lukijalta: ETT tukee toimialaa eläintautiriskien hallinnassa ohjeistuksella ja yhteistyöllä

Eläinten terveys ETT ry:n eläintautilinjauksia kohtaan MT:ssä 18.3. esitetty kritiikki antaa virheellisen kuvan sekä ETT:n antaman ohjeistuksen sisällöstä että ETT:n roolista.

ETT ei ole viranomainen eikä sillä ole toimivaltaa määrätä tai kieltää tilojen toimintaa. ETT:n tehtävä on tarjota tutkittuun tietoon perustuvaa asiantuntijaohjeistusta, jonka avulla toimijat voivat itse tehdä riskienhallintaan liittyviä päätöksiä. Kyse on nimenomaan ennakoivasta ohjeistuksesta, ei rajoituksista.

Artikkelissa nostetaan esiin ETT:n tammikuussa laatima pälvisilsaa koskeva ohjeistus. Siinä on ohitettu ohjeistuksen keskeinen viesti: jalostuseläimet tulee ensisijaisesti hankkia pälvisilsavapailta tiloilta. Ohjetta muutettiin, jotta tilat voivat hankkia siitoseläimen mahdollisimman turvallisesti myös pälvisilsan yleistyttyä ja sen levitessä ensisijaisesti piilevänä.

Ostajat voivat myös hankkia siitoseläimiä muilta tartunnan saaneilta ja eläimensä rokottavilta tiloilta ohjeita noudattaen, jos niin haluavat. Tavoitteena on vähentää tautien leviämisen riskiä ennakolta, ei estää eläinkauppaa.

Kirjoituksessa viitataan myös ETT:n ohjeistukseen tautiriskien hallinnasta eläinten viennissä. Elävien eläinten vienti Suomessa on ollut erittäin vähäistä eikä ETT:llä ollut aiemmin vientiohjeistusta.

Vähäinen eläinvienti on ollut Suomen neuvotteluvaltti EU:n eläinkuljetusasetuksen valmistelussa. Ensimmäiset kommenttikierroksella olleet asetusluonnokset olisivat merkittävästi vaikeuttaneet ja jopa estäneet suomalaisten nautojen teuras- ja välityskuljetuksia maan sisällä.

Pitkät kuljetusmatkat maasta toiseen ovat arkipäivää Euroopassa. ETT on aidosti huolissaan ulkomaisten eläinkuljetusautojen aiheuttamista tautiriskeistä suomalaiselle eläintuotannolle. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että silmämääräisesti puhdas, pesty ja desinfioitu, eläinkuljetusajoneuvo ei ole ”steriili”. Tarkemmassa näytteenotossa on todettu puhtailtakin näyttäviltä pinnoilta eloperäistä likaa, ulosteperäisiä indikaattoribakteereita ja eläintautiviruksia.

Eläintautiriskit ovat todellisia, joten varovaisuus ja ennakoiva ohjeistus ovat perusteltuja.

Suomen hyvä eläintautitilanne ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Sen säilyttäminen edellyttää jatkossakin huolellista riskien tunnistamista ja hallintaa koko toimialan yhteistyönä.

Keskustelu on tärkeää ja tervetullutta. On kuitenkin olennaista, että se perustuu oikeaan tietoon ja yhteiseen tavoitteeseen: terveeseen eläinainekseen, vastuulliseen tuotantoon ja suomalaisen kotieläinsektorin kestävään tulevaisuuteen.

Ina Toppari

toiminnanjohtaja

Eläinten terveys ETT ry