Lukijalta: Voimalinjojen ongelma jää lunastuslaissa korjaamatta

Eduskunnassa on käsittelyssä lunastuslain uudistus, eikä yhtään liian aikaisin, nykyinen laki on vuodelta 1978. Uudistus on useimmissa tilanteissa maanomistajalle parannus. Jatkossa maapohja arvostetaan markkinahintaan nykyisen käyvän arvon sijaan ja lisäksi markkinahinnan päälle lisätään 25 prosentin korotus.

Korotuksista huolimatta lunastuksen tulee olla jatkossakin viimesijainen keino maan hankintaan, jos neuvottelujen kautta ei päästä eteenpäin.

Parannuksista huolimatta lakiuudistuksessa jää korjaamatta voimalinjoihin eli niin sanottuihin nauhamaisiin lunastuksiin liittyvä epäkohta. Tämä on erittäin harmillista, koska suurten kaupunkien ulkopuolella lunastuslakiin liittyvät ongelmat liittyvät useimmiten juuri johtokäytäviin.

Keskeinen syy ja ongelma, miksi lunastuslain uudistus tehdään, jää siis ratkaisematta tyydyttävällä tavalla.

Johtokäytäviä pakkolunastavat usein yhtiöt, jotka rakentavat tuulivoimaa. 25 prosentin korotus markkinahintaan on riittämätön, koska nauhamaiset lunastusalueet rikkovat maanomistajien maita epäkäytännöllisellä tavalla.

Maksettava korvaus ei ole myöskään jatkossakaan missään suhteessa tuulivoima-alueella maksettaviin korvauksiin tai niihin tuottoihin, joita lunastava yhtiö tekee lunastettavilla maa-alueilla. Lunastetuilla mailla siis tehdään jatkuvaa tuottoa, bisnestä, josta maanomistaja saa suhteellisen vaatimattoman kertakorvauksen.

Johtokäytävistä maksettava korvaus on suhteutettava kyseisillä maa-alueilla tehtävään tuottoon ja tämä on vielä eduskuntakäsittelyn aikana korjattava.

Markku Siponen

kansanedustaja (kesk.)