Tympeille maanlunastuksille on ehkä viimeinkin tulossa loppu

Lunastuslain uudistaminen on ollut työn alla jo kolmella hallituksella, mutta sen enempää Juha Sipilän (kesk.) kuin Sanna Marininkaan (sd.) hallitukset eivät kyenneet saattamaan uudistusta maaliin. Viimein kesäkuussa oikeusministeriö lähetti esityksen lunastuslain muutoksesta lausuntokierrokselle.

Yli neljä vuosikymmentä voimassa ollut laki on perustaltaan niin vanhentunut, että sen uudistaminen on välttämätöntä maanomistajien oikeusturvan toteutumiseksi. Lain säätämisaikaan 1970-luvulla maa-alueiden lunastajat olivat kuntien ohella pääosin kunnallisia sähköverkkoyhtiöitä tai viranomaistoimijoita, kun taas nykyisin maa-alueita lunastavat useimmiten kaupallisin perustein toimivat energiayhtiöt.

Maanomistajia edustavan MTK:n mukaan järjestön jäseniltään saamat yhteydenotot lunastustilanteiden ongelmista koskevatkin yleisimmin juuri sähkölinjoja. MTK:n elinvoimajohtajan Leena Kristerin mukaan nämä ovat aiheuttaneet lunastuksille yhteiskunnassamme ”tympeän maineen”. (MT 2.7.) Ennen muuta ongelmat koskevan Kristerin mukaan lunastettavista alueista maksettavia korvauksia. Nykyisen lain perusteiden mukaan maanomistajan varallisuusasema ei saa lunastuksessa muuttua, sen sijaan lunastaja saa vapaasti vaurastua lunastamallaan omaisuudella. Turun yliopiston maankäytön ja kiinteistöoikeuden professorin Martti Häkkäsen mukaan nykyinen korvauskäytäntö voidaan perustellusti kokea epäoikeudenmukaiseksi (MT 10.3.).

Odotetusti kuntasektori on jo ehtinyt asettua vastustamaan korvausperusteiden muutosta. Lakiluonnoksesta oman lausuntonsa on antanut tähän mennessä jo kolme kuntaa, Kerava, Pieksämäki ja Pukkila. Lisäksi Kuntaliiton maapolitiikan kehittämispäällikkö Tiina Hartman asettui Ylen uutisten (29.7.) haastattelussa kritisoimaan esitystä jyrkästi. Sekä Kuntaliiton Hartman että oman lausuntonsa antaneet kunnat kritisoivat ennen muuta sitä, että laki edellyttäisi esitetyssä muodossaan maksamaan maanomistajalle lunastettavasta alasta 25 prosenttia markkinahinnan ylittävän korvauksen. Tämän pelätään halvaannuttavan vapaaehtoiset kaupat kokonaan tai ainakin johtavan hinnannousujen kierteeseen, kun lunastuksen kautta saa automaattisesti 25 prosenttia vapaaehtoista kauppaa paremman hinnan. Korotusta pitää omassa lausunnossaan ongelmallisena myös Oikeuskanslerinvirasto, joka kaipaa oikeusministeriöltä esitykselle tämänhetkistä vahvemmat perustelut.

MTK sen sijaan pitää 25 prosentin tasokorotusta tasoltaan oikeana. Tasokorotuksen ohella pitäisi järjestön mukaan muuttaa myös lunastettavan alueen arvon määritystapaa niin, että maanomistaja saisi itse valita menetelmän lunastettavan alueen arvon määrittämiseen. MTK myös esittää, että kuntien kanssa vapaaehtoisesti toteutettavia kauppoja edistettäisiin vapauttamalla ne luovutusvoittoverosta. Nykyisellään osittaista verovapautta sovelletaan vain pakkolunastuksiin että tilanteisiin, joissa vapaaehtoiseen kauppaan päädytään pakkolunastuksen uhan alla.

Uudistuksessa on ennen muuta huolehdittava siitä, ettei lunastusmenettely ole enää kunnille ja sähkönsiirtoyhtiöille omaisuudensuojan perusteita horjuttava temmellyskenttä. Nykyisen lain periaate, jonka mukaan lunastaja saa vapaasti vaurastua lunastamallaan omaisuudella mutta omaisuutensa menettävä ei saa hyötyä mitenkään, on täydellisen kestämätön.

Erityisen kiireellisen lakimuutoksesta tekee tuuli- ja aurinkovoimarakentamisen ohessa rakennettavat siirtolinjat, joita varten sähköverkon rakentaja – usein vieläpä ulkomaisessa omistuksessa oleva yritys – voi pakkolunastaa maa-alueen kertakorvauksella, joka sivuuttaa alueen mahdolliset tulevaisuuden tuotot tyystin.