Sähkölinjojen lunastuskorvaukset halutaan uudistaa – MTK:n mielestä maanomistajan tulee voida hyötyä liiketoiminnasta
Metsä- ja maatalousmaan omistajat ovat selkeä väliinputoaja, jos katsotaan sähkölinjojen maapohjien lunastusmenettelyistä saatuja korvauksia. MTK haluaa vuosittaiset korvaukset kertakorvauksien rinnalle.Tilaajalle
Maanomistaja, joka antaa maat yhteiseen hyvään, pitäisi olla mahdollisuus itsekin hyötyä lunastuksesta, MTK:n Leena Kristeri toteaa. Kuva: Markku VuorikariVoimalan ja kantaverkon väliset siirtolinjat rakennetaan lunastamalla maankäyttöoikeus, jolloin maanomistajalle maksetaan lain määrittelemä kertaluonteinen korvaus. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueen maanomistaja taas saa maankäytöstä korvauksena vuosittaista vuokraa.
Lunastuslaissa linjataan, että sähkölinjojen vuoksi lunastettavasta omaisuudesta tulee maksaa täysi korvaus. Lunastaja maksaa lunastamastaan käyttöoikeudesta maanomistajalle korvauksen, joka perustuu käypään hintatasoon.
Käyvän hinnan katsotaan olevan korvaus esimerkiksi metsän maapohjasta, nykyisten puiden odotusarvosta ja taimikoiden menetyksestä, kulkuhaitoista sekä omistetun maan pirstaloitumisesta.
”Lunastetusta käyttöoikeudesta määrätään kertakorvaus, mutta korvaus ei kuitenkaan vastaa esimerkiksi metsän vuosittaista puuston kasvua suhteessa linjan elinkaareen. Voimalinjahanke tuo mukanaan myös käytön rajoituksia, jolloin kiinteistön kehittämismahdollisuudet lakkaavat”, MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikonen muistuttaa.
Lunastuslain uudistus on tulossa piakkoin lausunnolle. MTK:n mukaan voimalinjojen kertakorvauskorotuksien sijaan korvausjärjestelmää pitäisi kehittää vuosittaisella maanomistajakorvauksella, joka perustuisi verkonhaltijan keräämiin sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin.
”Nykyinen lunastuslaki lähtee siitä, että omaisuuden luovuttaja ei saa hyötyä lunastuksesta vaan saa korvauksen siitä, mitä menettää. Sähkölinjoista aiheutuva haitta on kuitenkin ikuisesti metsässä eikä kertakorvaus ole tässä mielestämme riittävä”, toteaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri.
”Hyödyn jakautuminen on oikeudenmukainen lähestymistapa. Esimerkiksi kaivoslain puolella louhintakorvaus määrätään maanomistajille kerran vuodessa ihan lakiin perustuen. Kun tarkastellaan sähkönsiirtoa, niin se on liiketoimintaa, jota harjoitetaan toisten omistamalla maalla. Uudistuksessa tulee mahdollistaa se, että maanomistaja, joka luovuttaa maansa käyttöoikeuden, hyötyy itsekin liiketoiminnasta”, Kristeri vertaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
