Lukija: Vetyputken todellinen hinta luonnolle ja maanomistajille on kova

Osallistuin 3.3. Gasgridin maanomistajille järjestämään verkkotapahtumaan vetyputken rakentamisesta.

Putkea suunnitellaan 14 000 maanomistajan maiden läpi. Yksi keskeisiä kysymyksiä niin maanomistajien kuin ympäristönkin kannalta on, mitä putkelle tapahtuu sen 50 vuoden teknisen käyttöiän täytyttyä. Esittelijät väläyttivät mahdollisuutta kaivaa putki pois maasta ja korvata se viereen asennettavalla uudella putkella, jos sille on tällöin yhä tarvetta.

1 500 kilometrin pituinen kaivu-, poraus- ja louhintaurakka kuluttaa melkoisesti rahaa, luonnonvaroja sekä maanomistajien omaisuutta. Rakennettaisiinko uusi putki vanhan rinnalle siksi, ettei vedynsiirtoa voida keskeyttää ennen kuin aiempi putki on käyttöikänsä päässä? Vai kävisikö kuten tuulivoimaloiden kohdalla eli pahimmillaan rakenteet jäävät maanomistajan haitoiksi?

Putki hapertunee jossain vaiheessa. Mitä ainetta sen korroosionsuojauksessa käytetään ja kuinka aine rapautuessaan vaikuttaa maaperään ja vesistöihin sekä peltoihin, joilla kasvatetaan ruokaa? Kestääkö peltoon upotettu putki hapertuessaan enää traktoria? Kuivattaako se vesistöjä ja soita tai vesittääkö se aikaisemmin kuivia alueita?

Suojaetäisyyksien vuoksi vetyputket kulkevat asumattomilla seuduilla metsien läpi. Metsänkasvatus on pitkäjänteistä tointa, etenkin jos suosii jatkuvaa kasvatusta. Työ valuu hukkaan, jos metsäpalsta parturoidaan vetyputken vuoksi paljaaksi 50 vuoden välein. Rakennusaikana työalue on 40 metriä, ja käyttöaikana vetyputken alueella pidetään 10 metrin kaista puuttomana ja pensaattomana.

Tokihan hankkeessa kuvaillaan metsän keskelle syntyvän avoimen alueen reunavaikutuksen vaikuttavan luonnon monimuotoisuuteen. Tätä reunavaikutuksen vaikutusta on jo riittämiin avohakkuiden, tuulivoiman ja sähköverkon voimalinjojen takia. Käytännössä vetyputki aiheuttaisi metsäkatoa.

Kirjoitan työkseni kuvataiteesta. Tiedän kokemuksesta, että jos kompetenssia ja tahtoa riittää, mustan voi selittää valkoiseksi. Sama koskee vihreää siirtymää. Vihreyttä voidaan korostaa keskittymällä tiettyihin yksityiskohtiin ja sivuuttamalla haitallisia seikkoja. Voidaan korostaa mahdollisuuksia, mutta vähätellä riskejä.

Gasgridin edustajat vähättelevät luonnonsuojelua painottavien maanomistajien kysymyksiä. Monelle maanomistajalle kysymys on useiden sukupolvien ketjusta, jonka hoitama metsä nyt saatetaan tuhota. Isänikin aina sanoi, että maa on lainassa lapsilta. Nyt näiden maiden vieminen vaikuttaa olevan liian helppoa.

Niina Kestilä

kuvanveistäjä, luonnonsuojelija

Pyhäntä