Maanviljelijät tarkkana: Jättimäinen vetyhanke tuo muutoksia maanomistajien salaojituksiin lännessä

Kansallinen vetyverkko mahdollistaa vetymarkkinan syntymisen Suomeen. Verkon avulla voidaan yhdistää vetytalouden toimijat ja kiihdyttää vetytalouden syntyä.

Siirtoverkon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Gasgridin tytäryhtiö Gasgrid Vetyverkot.

Vaiheittain etenevä rakentaminen investointipäätöksen valmistuttua sijoittunee vuosille 2027‒2032. Parhaillaan tehdään maaperätutkimuksia.

”Riittävä kaivusyvyys varmistaa, että pellolla voi ajaa tavanomaisilla maatalouskoneilla putken yli. Metsäalueille rakennetaan raskasta kalustoa varten erikseen ylityspaikkoja tarvittaviin kohtiin”, kertoo Gasgridin viestintäjohtaja Marjaana Kivioja.

Vetyputki ja sen 10 metriä leveä vaikutusalue ei estä maanviljelystä, mutta painavimmat maatalouskoneet tarvitsevat ylitykseen vahvistetun kohdan.

Putken vaikutusalueella ei voi kasvattaa puustoa.

Tähän asti pidetyissä yleisötilaisuuksissa viljelijät ovat tuoneet esille peltoihin vedettävän putken vaikutusta salaojiin ja peltojen vesitalouteen.

Paksuudeltaan 0,8- ja 1,2-metrinen vetyputki kaivetaan metsässä 1,0:n ja pellolla 1,2 metrin syvyyteen.

Salaojayhdistyksen suositus ojasyvyydeksi kivennäismaalla on vähintään 1,0 metriä ja turvemaalla 1,2 metriä.

Gasgrid on kertonut julkisuudessa, että tarvittaessa salaojat korjataan ja ennallistetaan.

Salaojayhdistyksen toiminnanjohtaja Olle Häggblom kommentoi MT:lle, että suurten infrahankkeiden kohdalla tarvitaan valppautta kaikilta asianosaisilta.

”Ilman muuta pitäisi miettiä salaojituksien tilanne mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, niin ettei jouduttaisi rikkomaan niitä. Vetylinjan muuttaminen on kallista, mutta sen tekijällä on vastuunsa salaojan korjaamisesta, jos rikkoontumista ei voida välttää”, Häggblom sanoo.

Salaojasuunnittelija voi tarvittaessa etsiä kartat ja tehdä korjauksia yhteistyössä vetyputken suunnittelun kanssa.

”Valokuitu- ja sähkölinjahankkeissa on syntynyt vahinkoja, kun salaojitus on unohdettu ottaa huomioon. Maanomistajan kannattaa pysyä valppaina ja vaatia, ettei salaojia rikota.”

Häggblom sanoo, että jos kaivanto on kapea, imuojia voi korjata kytkemällä niitä taas yhteen kaivannon täyttämisen yhteydessä. Jos putkihankkeen kaivanto on leveämpi, ratkaisuna voi olla asentaa uusi kokoojaoja vetyputken suuntaisesti.

Pelloilla ja metsässä putken lähellä liikkuva näkee linjauksen maastoon sijoitetuilla merkintäpylväillä. Merkki vastaa nykyistä metaaniputkea.

Venttiiliasemia suunnitellaan rakennettavan noin 8‒32 kilometrin välein ja niiden tilantarve on tyypillisesti noin 25 kertaa 30 metriä.

”Alueista maksettava korvaus määritetään lunastusmenettelyssä ja lunastuskorvauksena maksetaan lainsäädännön mukaisesti alueen markkina-arvo korotettuna 25 prosentilla”, Gasgridin Marjaana Kivioja toteaa.

Maanomistaja saa Gasgridin mukaan korvauksen aiheutuneen haitan perusteella, jos viljely keskeytyy rakentamisen aikana.

Yhtiö ei tässä vaiheessa kerro alustavia arvioita kokonaishankkeen kustannuksista, koska hanke on alkuvaiheessa ja eri vaiheiden kustannusarviot tarkentuvat myöhemmin.

”Vetyä kannattaa tuottaa mahdollisimman lähellä tuulivoimatuotantoa, joka sijoittuu lähinnä länsirannikolle ja Pohjois-Suomeen.”

Osa vedyn kulutuksesta sijoittuu Etelä-Suomeen, jossa ei ole vastaavia tuulivoimaresursseja. Tällöin vedyn siirtoon pohjoisesta etelään tarvitaan putkea.

”Samalla voidaan tarvittaessa myös siirtää vetyä muualle Eurooppaan. Tämä ei kuitenkaan poissulje paikallista vedyn tuotantoa ja kulutusta.”

Kivioja toteaa yleisesti, että sekä energia- että kustannustehokkainta on siirtää energiaa vedyn muodossa esimerkiksi sähkön sijasta pitkiä matkoja silloin, kun loppukäyttö edellyttää vedyn käyttöä. Tämä koskee myös maankäytöllistä tehokkuutta.

Reittisuunnittelua on alettu tehdä keräämällä tietoa vetymarkkinoiden kehitysnäkymistä, ja sen perusteella ensimmäisen vaiheen siirtoverkko sijoittuu rannikkoalueille Torniosta Uudellemaalle.

Ensimmäisen reittiluonnoksen osalta on käyty keskusteluja kaikkien reitin alueen kuntien ja maakuntaliittojen kanssa. Kuntia reitin alueelle sijoittuu 70, maanomistajia 14 000.

Parhaillaan käynnissä on vedyn siirtoverkon ensimmäinen luvitusvaihe, eli ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA).

Tuorein suunnitelma verkkolinjan sijoittumisesta on nähtävillä sivustolla Gasgrid.fi.

Lisätietoa maanomistajille näet täältä.