Gasgrid valmistelee jo vetyputkiverkoston luvitusta ‒ lunastukset 10 metriä leveille johtokäytäville
Miljardien eurojen investointisuunnitelmat vihreän siirtymän teollisiin vetyinvestointeihin edellyttävät edullista sähköä ja maatuulivoimaloiden rajua lisärakentamista.Tilaajalle
Valtiollinen Gasgrid-yhtiö käy jo kuntatasolla keskusteluja uuden vetyputkiston vetämisestä läpi metsien ja peltojen. Lunastuskorvaus maa-alueista vastaa sähkölinjojen alta hakatuista metsistä maksettavaa. Kuva: Johanna KokkolaOnko sähkö vetytalouden moottori vai pullonkaula? Suomen uusiutuvat ry järjesti tiistaina toimittajatilaisuuden käynnissä olevista vetytalouden hankkeista ja niiden toteuttamisen edellytyksistä.
Vedyn siirtoputkistoverkoston kehittämisestä ja valmistelusta vastaava valtio-omisteinen Gasgrid oy käy parhaillaan keskusteluja kaavoituksesta. Kansallinen vetyverkkosuunnitelma on jo luvituksessa, vaikka vetyinvestoinneista on vasta aikeita.
”Käymme parhaillaan kuntatasolla keskusteluja. Tavoitteena on, että vetyputkisto on käytössä alkaen vuodesta 2030”, kertoo Gasgridin vetylaaksojen kehityspäällikkö Sanni Kontinen.
Kontinen puhui vetytalouden infrastruktuurista ja mahdollisuuksista Suomessa Suomen uusiutuvat ry:n toimittaja-akatemiassa.
Gasgrid vastaa ja kehittää maan rajat ylittävää vedyn siirtoverkkoa Suomessa. Taustalla on ilmastonmuutos ja hiilineutraalisuuden saavuttaminen sekä Euroopassa että Suomessa. Euroopassa tavoitevuodeksi on asetettu 2050, Suomessa jo vuosi 2035.
Gasgrid on tehnyt vetymarkkinakyselyn teollisuuden toimijoille ja hankekehittäjille. Tältä pohjalta valtionyhtiö on tehnyt skenaariot volyymeille ja energiajärjestelmäsuunnittelulle.
Maakaasun siirrosta vastaavan yhtiön karttasuunnitelmassa putkisto seuraisi potentiaalista kulutusta. Vetyverkosto ulottuisi pääkaupunkiseudulta Inkooseen, Turkuun ja länsirannikkoa pitkin Vaasaan ja Ouluun.
Vetyputkisto vedetään maan alle, metsämailla metrin syvyyteen ja pelloilla 1,2 metriin. Johtokäytävä on metsäalueilla 10 metriä leveä. Pelloilla maanviljely voi jatkua rakentamisvaiheen jälkeen. Käyttöoikeusalue on pidettävä puista ja pensaista vapaana.
Entä korvaus maanlunastuksista vetyverkon käyttöön?
”Korvaus on sama kuin sähkölinjojen osalta, lunastuslain mukaan”, Gasgridin Kontinen vastaa.
Valmistelussa ollut alueiden käyttölain uudistus lunastuskorvauksineen tuli voimaan kesän aikana. Maan omistajille tulee maksaa markkina-arvon mukainen täysi korvaus 25 prosentilla korotettuna.
Onko edullinen sähkö vetytalouden moottori vai pullonkaula?
Ratkaisevaa miljardien eurojen investointisuunnitelmien ja koko vetyverkoston rakentamiselle toteutumiselle on edullisen sähkön tuotannon kasvattaminen eritoten tuuli- ja aurinkovoimainvestoinnein.
”Hankkeet eivät lähde liikkeelle, ellei ole luottamusta edulliselle sähköntuotannolle.”
Hallitus on antanut alueidenkäyttölain luonnosesityksen, jossa tuulivoimalan ja asutuksen välillä tulisi olla suoja-alue, joka kattaa kahdeksan kertaa voimalan kokonaiskorkeuden etäisyyden asutuksesta.
Suomen uusiutuvat -edunvalvontajärjestön edunvalvontajohtaja Matias Ollila pitää tuulivoiman rakentamisen etäisyyssääntöä perusteettomana.
”Etäisyyssääntö vaarantaa sähköntuotannon lisäämisen ja puhtaan teollisuuden investoinnit. Monet tuulivoimahankkeet kaatuisivat.”
Yhdistys vaatii tasapuolista kohtelua tuulivoimalle.
Yksi suurimmista suunnitelluista vihreistä investoinneista on Blastr Green Steel -yhtiön aie rakentaa päästöttömän teräksen tehdas Inkooseen.
Inkoon terästehdas tarvitsisi massiivisesti päästöttömästi tuotettua edullista sähköä. Tehdas tuottaisi toteutuessaan 2,5 miljoonaa tonnia kuumavalssattua terästä asiakkaille, jotka olisivat valmiit maksamaan noin viidenneksen hintapreemion päästöttömästi tuotetusta teräksestä.
Blastr Green Steelin toimitusjohtaja Antti Kaikkonen kertoo hankkeen etenevän. Kaavoitus 220 hehtaarin tehdasalueelle hyväksyttiin Inkoossa keväällä, valitusprosessit ovat meneillään. Investointipäätös on aikataulutettu vuoteen 2027 ja tuotantoon tehdas tulisi vuonna 2030.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
