
Solumaatalous on nopeasti kehittyvä ruuantuotantotapa, joka voi nopeuttaa Suomen siirtymää kestävään ja kannattavaan ruokajärjestelmään, kertoo maa- ja metsätalousministeriö tiedotteessaan.
Solumaatalouden arvioitu vientipotentiaali on 0,5–1 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.
Viime vuonna ruokaviennin arvo oli yhteensä noin 2,3 miljardia euroa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto ovat selvittäneet solumaatalouden nykytilaa ja listanneet kahdeksan toimenpidettä sen edistämiseksi.
Kiireisimpiä toimia olisivat investoinnit tuotantolaitoksiin ja EU-sääntelyn keventäminen.
”Tulevaisuuden ruokajärjestelmä perustuu modernin maatalouden ja solumaatalouden yhteispeliin.”
Solumaatalous hyödyntää solujen ja bioreaktorien käyttöä ruuantuotannossa, tuottaen ainesosia kuten proteiineja ja rasvoja.
Solumaatalous lisää ministeriön mukaan ruokaomavaraisuutta ja strategista autonomiaa, ja sen vientipotentiaali on merkittävä.
”Tulevaisuuden ruokajärjestelmä perustuu modernin maatalouden ja solumaatalouden yhteispeliin ja hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja”, sanoo valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Kehitys tuo mukanaan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomelle ja ruokajärjestelmän toimijaverkostolle. Meidän on tunnistettava tarvittavat muutospolut ja huolehdittava, että toimenpiteet huomioivat koko ketjun viljelijöistä kuluttajiin ja muihin sidosryhmiin”, Nerg jatkaa.
Vientimenestys vaatii investointeja ja sääntelyn muutoksia. Yrityksiltä ja sijoittajilta tarvitaan rohkeutta, ja valtiovallalta tukea investointeihin, tiedotteessa linjataan.
Selvitys ehdottaa myös viisivuotista, 100 miljoonan euron tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta -ohjelmaa alan vauhdittamiseksi.
Raaka-aineet, energiainfrastruktuuri ja huippuosaajat ovat Suomen kilpailuvaltteja, tiedotteessa todetaan.