Suunniteltu vetyputken linjaus vetää viljelijät vakavaksi. Se on toteutuessaan on monen maatalousyrittäjän elinkeinolle tuhoisa, sanoo viljelijä Pekka Nieminen. Kuva: Suvi Elo
Viljelijät pelkäävät peltojen menettävän arvonsa vetyputkialueella: ”Hanketta on edistetty salamyhkäisesti”
Vetyputkilinjaus on syönyt maan arvon jo suunnitteluvaiheessa ja toteutuessaan se vie peltojen kasvukunnon, sanovat linjausta vastustavat viljelijät.
Pekka Nieminen salaojitti elokuussa 7,5 hehtaarin peltoalan Turussa. Vetyputkilinjaus halkaisee lohkon niin, että investointi valuu putkihankkeen toteutuessa hukkaan. Kuva: Suvi EloGasgridin suunnitteleman vetyverkon runkolinja kulkee 70 kunnan alueella, noin 14 000 maanomistajan mailla. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä ja Gasgrid on järjestänyt loppuvuodesta ensimmäisiä kuulemistilaisuuksia maanomistajille.
”Osa on saanut kutsun jälkikäteen, itse sain kutsun vain kaksi päivää ennen tilaisuutta”, kertoo turkulainen Pekka Nieminen. Vetyputki halkaisee Niemisen tilan seitsemän lohkoa, vaikutus yltää noin 50 hehtaarin peltoalalle.
Vetyputkihankkeen tiedotus maanomistajille on hänen mukaansa ollut heikkoa.
”Hanketta on edistetty varsin salamyhkäisesti. Tietoa on vaikea saada”, Nieminen kritisoi.
Hän ihmettelee, miten vetyputkea ollaan rakentamassa, vaikka ei ole tietoa miljardeja nielevän rakennushankkeen rahoituksesta sen enempää kuin sähkön riittävästä tuotannostakaan.
”Maa tulee tiivistymään kasvukelvottomaan kuntoon vähintään 3–5 vuodeksi eteenpäin. Heikentynyt kasvukunto laskee satotasoa vuosikymmeniä.”
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa joukko viljelijöitä on perustanut maanomistajien neuvottelukunnan, joka vastustaa vetyputken nykyistä linjausta. Jäseniä on jo toista sataa, ja liittyä voi edelleen.
”Emme vastusta vetyputkea, mutta vastustamme sen rakentamista ruuantuotannossa olevien peltojen, asutettujen alueiden ja metsien läpi. Putki pitää vetää kokonaan meren pohjaa pitkin, kuten se vedetään Ruotsiin ja Saksaan”, summaa loimaalainen Timo Ala-Kleme.
Hän on kemian asiantuntija, dosentti ja filosofian tohtori ja viljelijä. Ala-Klemen tilan parhaan 20 hehtaarin lohkon keskelle on karttaan piirretty putkilinjaus.
Ala-Kleme toteaa, että vedyn hyödyntämiseen liittyy paljon epävarmuuksia turvallisuusasioiden, taloudellisen kannattavuuden ja ympäristövaikutusten osalta.
”Suomeen ollaan kuitenkin rakentamassa ensimmäisten joukossa tämän mittaluokan vetyputki. Samaan aikaan esimerkiksi Norja on perunut kannattamattomiksi todettuja vedyntuotantoon ja sen vientiin liittyviä suunnitelmiaan”, hän huomauttaa.
Gasgridin mukaan viljelyä voidaan jatkaa putken 10 metrin levyisellä käyttöoikeusalueella. Putken taitekohtiin pystytetään merkintäpylväät, mutta venttiiliasemien asennusta pelloille pyritään välttämään. Putkilinja on vedetty monin paikoin keskeltä peltolohkoja.
”Tuntuu että suunnittelussa ei mitään ymmärrystä maanviljelystä ole”, sanoo Vampulassa viljatilaa viljelevä Ilkka Kouvo.
Viljelijöiden huolena on peltojen salaojituksen rikkoutuminen.
”Putki tulee katkaisemaan salaojien luontaisen virtaussuunnan. Putken kaivukohta tulee myös olemaan monta vuotta niin pehmeä, ettei siitä pysty ajamaan yli märällä kelillä”, sanoo Kouvo.
Hänen tilansa pelloille putkea on piirretty kahden kilometrin matkalle ja 100 metrin etäisyydelle kotitalosta. Putken suojaetäisyys rakennuksista on suunnitelmissa 30 metriä.
”Vetyputkea ollaan lainsäädännön puuttuessa rakentamassa kovalla vauhdilla maakaasua koskevien säännösten mukaan. Kyseessä on kuitenkin monin verroin vaarallisemmasta ja räjähdysherkemmästä aineesta”, hän huomauttaa.
”Jo runkolinjarakentamisen haittavaikutukset ovat mittavat. Niiden lisäksi mahdollisesti pelloille tulee liittymäputket ja muu infra haittavaikutuksineen.”
Viljelijät ovat huolissaan rakentamisen vaikutuksista erityisesti peltojen kasvukuntoon.
”Pellolle rakennetaan tilapäinen tie kantamaan kymmenien tonnien painoisia koneita ja putkia. Maa tulee tiivistymään kasvukelvottomaan kuntoon vähintään 3–5 vuodeksi eteenpäin. Heikentynyt kasvukunto laskee satotasoa vuosikymmeniä, kun savimaa tiivistetään. Jääkö satojen eurojen vuosittainen satomenetys ja kunnostustyö viljelijän kustannukseksi”, Nieminen pohtii.
Riskinä on myös rikkakasvien, kuten hukkakauran ja rikkakananhirssin, leviäminen koneiden ja siirtomaan mukana pelloille.
Loimaalle on piirretty putkiston risteyskohta keskelle peltoaukeaa, mikä maksimoi haittavaikutukset maanomistajalle. Risteyskohdan läheisyyteen rakennetaan venttiiliasemat, joiden maa-alueet lunastetaan.
”Jo runkolinjarakentamisen haittavaikutukset ovat mittavat. Niiden lisäksi mahdollisesti pelloille tulee liittymäputket ja muu infra haittavaikutuksineen”, muistuttaa loimaalainen viljelijä Sami Ala-Kleme.
Gasgridin linjaussuunnittelusta vastaava Kim Simos vakuuttaa, että viljelijöiden näkemys pyritään huomioimaan suunnittelussa. Salaojien korjaukset suunnitellaan maanomistajan kanssa yhteistyönä ja Gasgrid vastaa rakentamisen takia tehtävien salaojitusten kustannuksista. Tehdylle salaojitukselle myös luvataan takuuaika, mutta sen kestoa ei kerrota.
”Putken minimipeitesyvyys on 1,2 metriä, mutta syvyys harkitaan tapauskohtaisesti. Pelloilla riittävä syvyys takaa salaojituksen onnistumisen ja koneiden käytön ilman rajoituksia”, Simos toteaa.
Urakoitsijat velvoitetaan estämään rikkakasvien leviäminen puhdistustoimin. Myös maan muokkauksesta huolehditaan kasvukunnon palauttamiseksi, Simos vakuuttaa.
Putki tulee maalle, koska se on edullisempi rakentaa.
”Vedyn tuotanto ja kulutus on maalla. Vaikea olisi tehdä liitoksia merenpohjassa kulkevaan putkeen.”
Suunnitteluvaiheen rahoitukseen on saatu EU-tukea. Hankkeen toteutuspäätös saadaan arviolta vuonna 2027. Sen jälkeen edetään luvituksiin, lunastustoimituksiin ja tarkempaan suunnitteluun.
”Nyt kuullaan maanomistajien näkemyksiä. Maanomistajatilaisuuksiin kannattaa lähteä mukaan”, Simos kehottaa.
”Kieltämättä tässä on maaomaisuuden sosialisoinnin maku.”
Vetyputkihanke on vasta viivana kartalla, mutta jo nyt se syö vaikutuspiiriin joutuvien maiden arvon ja rajaa maankäyttöä merkittävästi, huomauttavat viljelijät.
Maanomistajien on nyt syytä aktivoitua laajasti vetyputkihankkeen osalta, korostaa myös MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri.
”Jälleen olemme tilanteessa, jossa maanomistajat sidotaan vihreän energian hankkeeseen, ennen kuin mitään luvituksia ja toteutusvarmuutta hankkeesta on olemassa. Maat käytännössä varataan hankkeen käyttöön, mutta korvauksia voi saada vasta, jos hanke joskus toteutuu. Kieltämättä tässä on maaomaisuuden sosialisoinnin maku.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
