Lukijalta: Kierrätyslannoitteilla vauhtia lannoiteomavaraisuuteen – ratkaisuja saatavilla jo ennen vetyä

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik arvioi äskettäin Maaseudun Tulevaisuudessa, että typpilannoitteiden omavaraisuus voidaan saavuttaa vedyn avulla – mutta vasta 10–15 vuoden kuluttua. Näkemys pitää paikkansa, mutta merkittäviä toimia voitaisiin tehdä jo nyt tilanteen parantamiseksi.

Kierrätysravinteilla, erityisesti biokaasulaitosten tuottamilla orgaanisilla lannoitevalmisteilla, voidaan kasvattaa lannoiteomavaraisuutta merkittävästi jo ennen kuin vetyyn perustuvat ratkaisut ovat kaupallisesti kannattavia.

Biokaasulaitosten mädätteet ja kompostoinnissa syntyvät lannoitevalmisteet sisältävät typpeä, fosforia ja muita ravinteita, jotka voidaan hyödyntää tehokkaasti peltoviljelyssä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuosittain muodostuu noin 18 miljoonaa tonnia lantoja sekä yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja jätteitä, jotka sisältävät yli 90 000 tonnia kokonaistyppeä. Tämä vastaa noin 40:tä prosenttia Suomessa vuosittain pelloille levitettävästä typestä.

Sen lisäksi maatalouden vähähiilisyystiekartassa tunnistetaan, että nurmen biokaasukäsittely voi tuoda kiertoon lisää typpeä. Tämä voidaan toteuttaa vaarantamatta kotieläintuotannon nurmirehun tarvetta. Tällöin kokonaisuus kattaisi 50–60 prosenttia typen lannoitustarpeesta.

Usein unohdetaan, että kierrätyslannoitteet eivät ole vain ympäristöteko – ne ovat myös huoltovarmuusteko. Niitä valmistetaan Suomessa kotimaisista biojätteistä, lantamassoista ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista.

Kierrätyslannoitteiden käyttö on erityisesti lisääntynyt alueilla, joilla biokaasutuotanto on vakiintunutta ja yhteistyö alkutuotannon kanssa tiivistä. Parhaimmillaan tämä tuo myös kustannussäästöjä tiloille.

Biokaasulaitoksiin on viime vuosina investoitu paljon ja niiden toteutuessa biokaasun tuotanto tulee tuplaantumaan lähivuosina. Samalla ne mahdollistavat entistä tehokkaamman ravinteiden kierrätyksen ja parhaimmillaan myös lannoiteomavaraisuuden paranemisen. Tuottamalla biokaasua lannasta ja biojätteistä, saadaan paitsi uusiutuvaa energiaa, myös arvokasta ja ravinteikkaampaa lannoitetta takaisin peltoon.

Hannes Torppa,

toiminnanjohtaja

Nelli Kyöstilä

ravinnekierrätyksen asiantuntija

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry