Lukijalta: Kotimaisen pyydetyn kalan käyttö on ympäristöteko – tuet suosivat kuitenkin lihateollisuutta

Kotimaisen luonnonkalan käyttö on ympäristön kannalta kestävää. Se vähentää lihatuotteiden aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja auttaa ratkaisemaan Itämeren rehevöitymisongelmia poistamalla ravinteita merestä. Kalan syönti tarjoaa myös merkittäviä terveyshyötyjä, kuten omega-3-rasvahappoja ja laadukasta proteiinia.

Luonnonkalan käytöllä on monia etuja, mutta sen saatavuutta ja hintaa rajoittavat taloudelliset tuet, jotka suosivat lihateollisuutta. Kalastuselinkeino on heikommassa asemassa verrattuna esimerkiksi possun ja siipikarjan kasvattamiseen, vaikka villikala on ilmastolle kestävämpi proteiininlähde. Luonnonvarakeskuksen mukaan yhden liha-aterian vaihtaminen kalaan viikoittain voisi vähentää kotitalouksien hiilijalanjälkeä viidellä prosentilla.

Suomessa suositaan kasvatettua lohta, jonka hiilijalanjälki on suurempi kuin kotimaisen luonnonkalan. Silti vain noin neljä prosenttia silakka- ja kilohailisaaliista päätyy ruokapöytiin. Särkikalojen hyödyntämistä tulisi lisätä, sillä niiden kalastus voisi kasvaa merkittävästi.

Kotimaisen kalastuselinkeinon tukeminen parantaisi ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Kalastussektorin kehittäminen loisi työpaikkoja. Samalla se lisäisi edullisen kotimaisen kalan saatavuutta ja tekisi kestävästä ruokavaliosta saavutettavamman kaikille.

Nykyinen tukijärjestelmä suosii lihateollisuutta, mutta kestävä kehitys vaatisi tukea kalastusalalle, joka tarjoaa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon.

Kotimaisen kalan edistämisohjelmat, kuten särkikalojen käytön lisääminen, ovat askeleita oikeaan suuntaan. On kuitenkin tehtävä enemmän, jotta luonnonkalan käyttö vakiintuisi suomalaisten ruokavaliossa ja sen saatavuus parantuisi. Kala on ilmastoystävällinen valinta, ja sen käytön tulisi olla taloudellisesti kannattavaa.

Marko Reini

Turku