• Lukijalta: Talonpoikaisen tradition katkeaminen uhkaa maatalouden perimätiedon säilymistä

    Jos maatalouden historiaa ei kirjata muistiin, uhkana on historiaton maaseutu, jonka merkitys ei tule esille, kirjoittaa Hannu Huvinen.
    Hevoskynnön historia säilyy esimerkiksi hevoskyntökilpailuissa. Kuvassa käynnissä vuoden 2022 hevoskynnön SM-kisat.
    Hevoskynnön historia säilyy esimerkiksi hevoskyntökilpailuissa. Kuvassa käynnissä vuoden 2022 hevoskynnön SM-kisat. Kuva: Carolina Husu
    Mielipide|Historia ja perinne
    19.12.202423:00
    Lukijalta
    Hannu Huvinen

    Maanviljelijät säilyttivät vuosikymmenien ajan perimätietonsa niin kutsutussa talonpoikaisessa traditiossa. Nyt tämä traditio on kuitenkin katkennut.

    Muistoja maataloustöistä syntyy edelleen ja niitä välitetään toisille, tosin ehkä pienemmälle joukolle. Niitä ei kuitenkaan kirjata, jolloin ne eivät tallennu vaan katoavat. Siksi emme juuri tiedä, miten ennen on viljelty. Tieto entisestä pitäisi ottaa talteen, sillä se on arvokasta eikä sitä saisi hukata taivaan tuuliin.

    Tietoja tulisi siis tallentaa ja muodostaa talonpoikaisia kertomuksia oman työn historiasta. Valveutuneet viljelijät ovat jo aikaisemmilla vuosisadoilla julkaisseet oman työn historiikkeja. Niistä välittyy paitsi oma työ talon töissä niin myös ajan kuvaus, joka puolestaan liittää ne suurempiin kokonaisuuksiin.

    Jos näitä kirjoituksia ei tehdä, niin voi syntyä historiaton maaseutu, jonka merkitys ei tule esille. Työ, jonka hyväksi on ponnistellut.

    Hannu Huvinen

    filosofian lisensiaatti

    Lisää aiheesta
    • Maaseudun historiaa ei ole tarpeeksi tallennettu, kirjoittaja arvioi. Kuvituskuva.

      Historia ja perinne | Lukijalta: Maaseudun historia on vaarassa kadota sitä koskevien aineistojen kadotessa

    • Mikä on vaikuttanut peltojen lannoittamiseen tai miltä lannoittamisen tulevaisuus näyttää? Muun muassa näihin kysymyksiin Sarka ja Turun yliopisto toivovat saavansa viljelijöiden vastauksia.

      Historia ja perinne | Lannoituksen historiaa kerätään talteen – viljelijöiltä toivotaan kirjoituksia ja valokuvia

    • Lieksalaiset Marja ja Sami Kajoskivi valitsivat elämän maitotilalla kokeiltuaan työelämää ja asumista eri aloilla ja muualla Suomessa.

      Maatalous | Halu palata sukutilalle iski muualla elettyjen vuosien jälkeen – ”Pelkäsimme, onko aika kullannut muistot”

      Tilaajalle
    • UPM:n Kaukaan tehdas Lappeenrannassa on onnistunut pitämään kiinni menestyksen kulmasta. Tehdas ja sitä ympäröivä yhteisö ovat vahvasti elossa.

      Metsäteollisuus | Tämä elintärkeä asia on unohtunut metsäteollisuudelta

    Artikkelin aiheet
    talonpoikainen traditio
    maatalouden perimätieto
    maaseudun historia
    perinteet ja kulttuuriperintö
    Hannu Huvinen
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää