• Lannoituksen historiaa kerätään talteen – viljelijöiltä toivotaan kirjoituksia ja valokuvia

    Markka maahan lannoitteina, kolme takaisin jyvinä, todettiin Pellervon lannoitusvihossa vuodelta 1948. Kului vuosikymmeniä ja alettiin keskustella liikalannoituksesta ja vesistöjen kuormittumisesta. Nyt viljelijöiden muistoja lannoitteista ja lannoittamisesta kerätään maatalousmuseon kokoelmiin.
    Mikä on vaikuttanut peltojen lannoittamiseen tai miltä lannoittamisen tulevaisuus näyttää? Muun muassa näihin kysymyksiin Sarka ja Turun yliopisto toivovat saavansa viljelijöiden vastauksia.
    Mikä on vaikuttanut peltojen lannoittamiseen tai miltä lannoittamisen tulevaisuus näyttää? Muun muassa näihin kysymyksiin Sarka ja Turun yliopisto toivovat saavansa viljelijöiden vastauksia.  Kuva: Anne Anttila
    Maatalous|Historia ja perinne
    1.6.202409:00
    Maija Ala-Siurua

    Suomen maatalousmuseo Sarka järjestää yhdessä Turun yliopiston kanssa muistitiedon keruun, jonka tarkoituksena on kerätä ja tallentaa lannoituksen historiaa viljelijöiden näkökulmasta katsoen. Keruussa kootaan lannoitteisiin ja lannoittamiseen liittyviä omakohtaisia muistoja ja kokemuksia sekä valokuvia.

    Sarka ja Turun yliopisto haluavat kuulla viljelijöiltä, mikä lannoittamisessa on muuttunut ja miksi. Mikä on vaikuttanut peltojen lannoittamiseen tai miltä lannoittamisen tulevaisuus näyttää?

    Muistitiedon keruun taustalla on, että lannoituksen historiasta ei ole Suomessa tehty kokonaistutkimusta. Tällainen tutkimus on nyt valmisteilla ja sen taustaksi toivotaan muiden toimijoiden ohella myös viljelijöiden näkemyksiä ja kokemuksia.

    Lehti-ilmoituksessa vuosikymmenten takaa puhutaan vielä apulannasta.
    Lehti-ilmoituksessa vuosikymmenten takaa puhutaan vielä apulannasta.  

    Valokuviin tai niiden kopioihin pitää liittää tietoja kuvan ottajasta, kuvauspaikasta, ajankohdasta ja kuvan henkilöistä tai tapahtumasta. Toimittaa saa vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen lähettäjällä on oikeus tai lupa.

    Lähetä vastauksesi 31.8.2024 mennessä osoitteeseen:

    Suomen maatalousmuseo Sarka

    Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa

    tai sähköpostitse: elsa.hietala(at) sarka.fi.

    Kuoreen tai viestin aihekenttään tunnus ”Lannoituskeruu”. Vastaajien

    kesken arvotaan kirjapalkintoja ja lahjakortteja Suomen maatalousmuseo Sarkaan.

    Muistitietokeruun esiteen voi ladata tästä. Esitteessä on tarkemmat tiedot keruusta, kysymykset sekä kirjoitusohjeet.

    Esitettä voi kysyä myös paperisena Sarka-museon tai Turun yliopiston kautta hankkeen yhteyshenkilöiltä.

    Turun yliopisto, tutkija Virva Silvennoinen: rtvsil(at)utu.fi

    Suomen maatalousmuseo Sarka, amanuenssi Elsa Hietala: elsa.hietala(at)sarka.fi, (02) 7637 7012

    Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 2.4.2024

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää