• Lukijalta: Sähköllä tuotettu kaukolämpö tasapainottaa energiajärjestelmää

    Suomen kilpailukyvylle tärkeät päätökset tehdään kunnissa nyt, kirjoittavat Janne Kerttula Energiateollisuus ry:stä ja Mika Lehtonen Fortumista.
    Espooseen rakennettu Fortumin lämpöpumppulaitos hyödyntää viereisen datakeskuksen hukkalämpöä kaukolämmöksi. Kuvituskuva.
    Espooseen rakennettu Fortumin lämpöpumppulaitos hyödyntää viereisen datakeskuksen hukkalämpöä kaukolämmöksi. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Mielipide|Energia
    27.2.202618:30
    Lukijalta
    Janne Kerttula & Mika Lehtonen

    Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Sen tuotannossa tehdään parhaillaan kunnallisia päätöksiä, jotka ohjaavat koko Suomen energiajärjestelmää vuosikymmeniksi eteenpäin.

    Kaukolämmöntuotanto on viime vuosina siirtynyt fossiilisista polttoaineista kohti sähköisiä ratkaisuja. Energiateollisuuden tuoreiden tilastojen perusteella ne kattavat tuotannosta jo yli neljänneksen.

    Kaukolämmöllä on tärkeä merkitys energiajärjestelmälle sen joustokyvyn ansiosta. Koska sähkön kysyntä ja tuulivoimaan perustuva tarjonta eivät aina kohtaa, järjestelmään tarvitaan joustoelementtejä. Tammi-helmikuun tuulivoimatilanne osoittaa, että tasapainolle on tarvetta.

    Energiantuotannon muutos on myös mahdollisuus vahvistaa Suomen kilpailukykyä merkittävästi.

    Kaukolämpö on erinomainen koko energiajärjestelmää tasapainottava ratkaisu: lämmöntuotanto hyödyntää sähköä, kun sitä on hyvin saatavilla, ja kaukolämpöverkot ja lämpöakut vapauttavat lämpöä tarpeen mukaan. Näissä joustoratkaisuissa Suomi on edelläkävijä.

    Energiantuotannon muutos on myös mahdollisuus vahvistaa Suomen kilpailukykyä merkittävästi. Lisäämällä järjestelmän joustokykyä vakautamme sähkön saatavuutta ja hintaa, minkä tuoma ennakoitavuus houkuttelee lisää teollisuuden investointeja. Jouston ansiosta voimme myös rakentaa lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa, jota teollisuus tarvitsee.

    Keskiössä tässä ovat kunnat, joiden päätöksillä on pitkäaikaiset vaikutukset. Niitä tulee tehdä nyt, kun vanhoista kaukolämmön tuotantoteknologioista siirrytään uuteen.

    Yrityksiä houkuttelee niin kunnan energiajärjestelmän vähäpäästöisyys kuin sen joustavuus. Samalla on keskeistä miettiä koko alueellista resilienssiä ja energiatehokkuutta.

    Jotta energiantuotannon siirtymä onnistuu ja kuluttajahinnat pysyvät kohtuullisina, täytyy löytää yhteinen tapa toimia. Kunnat, teollisuus ja energiayhtiöt yhdessä viitoittavat reitin kohti vahvempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa.

    Janne Kerttula

    johtaja

    Energiateollisuus Ry

    Mika Lehtonen

    johtaja

    lämmitys ja jäähdytys, Fortum

    Lisää aiheesta
    • Kaukolämpölaitos Jyväskylässä.

      Energia | Tekniikka on ajanut kaukolämmön ohi eikä se pärjää enää edes hinnassa

    • Seinäjoen Voiman reservissä oleva lämpölaitos on käynyt pakkasten aikana turpeella ja puulla koko alkuvuoden. Pörssisähkön hinta kävi torstaina lähes 60 sentissä kilowattitunnilta.

      Energia | Hyytävä arvio: Sähkön hintahuiput voivat kaksinkertaistua jo lähivuosina

      Tilaajalle
    • Kaukolämmön tuotantoa Jyväskylässä. Kuvituskuva.

      Energia | Lukijalta: Ilman kaukolämpöä sähkö olisi likaista ja kallista

    • Puuhaketta polttoaineenaan käyttävä lämpövoimala. Kuvituskuva.

      Energia | Lukijalta: Kaukolämpöfiktio sai vetämään kahvit väärään kurkkuun

    Artikkelin aiheet
    sähköllä tuotettu kaukolämpö
    energiajärjestelmä
    kilpailukyky
    kunnat
    energiantuotannon muutos
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

    • 7

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi