Lukijalta: Uudet menetelmät hyödynnettävä peltojen hiilinielulaskennassa

Ilmatieteen laitoksen tutkijaryhmän mukaan suomalaiset pellot sitovat hiiltä huomattavasti enemmän kuin nykyisin käytössä olevat laskentamenetelmät osoittavat.

Tutkijat kehittivät uuden entistä tarkemman pyörrekoverianssiin perustuvan laskentamenetelmän, joka mahdollistaa luotettavan, tarkemman ja yksilöidymmän mittaustuloksen.

Uudet mittaustulokset hiilitaseesta poikkeavat merkittävästi nykyisistä kasvihuonekaasuinventaarioon perustuvista tuloksista. Uudella menetelmällä laskettaessa ohrapelto on yli 40 prosenttia parempi hiilinielu, nurmipeltojen ja kesantojen kohdalla ero on jopa yli 100 prosenttia nykyiseen laskentatapaan verrattuna.

Nurmipellot ja kesannot ovat siis uudella laskentamenetelmällä yli kaksi kertaa parempia hiilinieluja kuin tähän asti on luultu. Tulokset on testattu hiilidioksidivaihtomittauksilla.

Tutkijaryhmä on aloittanut keskustelut Luonnonvarakeskuksen kanssa siitä, kuinka Luke voisi hyödyntää uusia menetelmiä hiilinielulaskennassa. Asiassa on syytä edetä ripeästi, koska peltojen hiilinieluilla on suuri merkitys maankäyttösektorin päästölaskentaan.

Uusilla tuloksilla voi olla käytännön merkitystä myös esimerkiksi viljelysuunnitteluun, maatalouden ja elintarviketeollisuuden hiilijalanjälkilaskentaan sekä biokaasuksi hyödynnettävän nurmen kestävyyskriteereihin.

Ihmettelen, etteivät uudet tulokset ole nousseet kunnolla julkisuuteen. Tutkimustulokset esitteli maaliskuussa Ylen Tiedeykkönen ja ne on julkaistua aiemmin Carbon management -tiedelehdessä.

Markku Siponen

maidontuottaja, kansanedustaja (kesk.)