Hiilitaseen seurannassa tehtiin läpimurto: Aluskasvit tehokkaita hiilisyöppöjä
Lantmännenin ja Ilmatieteen laitoksen tutkimushankkeen tulokset puoltavat aluskasvien käyttöä ja kevyttä muokkausta.Tilaajalle
Tutkimuskoordinaattori Layla Höckerstedt, tieteellinen johtaja Jari Liski ja vanhempi tutkija Hermanni Aaltonen Ilmatieteen laitokselta seuraavat tabletilta mittalaitteen tuottamaan tietoa hiilidioksidin virtauksesta pellon ja ilmakehän välillä vuonna 2023 hankkeen käynnistyessä. Kuva: Carolina HusuIlmatieteen laitoksen johdolla toteutettu tutkimus yhdisti satelliittidataa ja kenttämittauksia. Tavoitteena oli selvittää, miten maaperän vuotuista hiilensidontaa voitaisiin lisätä suomalaisessa viljanviljelyssä sekä kehittää uusia tapoja hiilitaseen mittaamiseen.
Tutkimushankkeen tulosten mukaan aluskasvit, kuten italianraiheinä, lisäävät peltojen sitomaa hiiltä merkittävästi. Tutkimuspellolla lisäys oli noin kymmenen prosenttia. Vaikutus näkyi erityisesti sadonkorjuun jälkeen: pellosta vapautui kaksi kolmannesta vähemmän hiiltä kuin vertailuvuonna, jolloin aluskasveja ei käytetty ja pelto kynnettiin.
”Tulokset tarjoavat vahvan pohjan kestävämpien viljelyratkaisujen kehittämiselle ja rohkaisevat viemään käytäntöön ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä viljelijöitä että ilmastoa”, sanoo Lantmännen Agron tutkimuspäällikkö Tapio Lahti tiedotteessa.
”Kenttämittausten ja satelliittidatan yhdistäminen on todellinen läpimurto.”
Tutkimuksessa kehitetty menetelmä hyödyntää Sentinel-2-satelliittien tuottamaa tietoa, joka yhdistetään viljapellolla tehtyihin mittauksiin ja maaperämalliin.
”Kenttämittausten ja satelliittidatan yhdistäminen on todellinen läpimurto. Se tekee hiilitaseen seurannasta kustannustehokasta ja tuo viljelijöille uuden käytännön työkalun. Menetelmää voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös kansallisessa ilmastoraportoinnissa”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski.
”Menetelmää voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös kansallisessa ilmastoraportoinnissa.”
Tulosten toivotaan kannustavan viljelijöitä ottamaan käyttöön kestävämpiä viljelykäytäntöjä, kuten aluskasveja, sekä vähentämään maan muokkaamista.
Tutkimus toteutettiin Ilmatieteen laitoksen johdolla vuosina 2022–2025, ja sen rahoitti Lantmännen. Hiilidioksidivirtoja mitattiin Lantmännen Agron Hauholla sijaitsevan koetilan viljapelloilla kolmen kasvukauden ajan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
