Kohta tiedetään, miten viljapelto sitoo hiiltä – Lantmännen ja Ilmatieteen laitos lupaavat tulokset kaikkien käyttöön
Mukana viisi suomalaista tilaa sekä Lantmännen Agron koetila Hauholla.Tilaajalle
Lantmännenin Antti Snellman (oik) ja Ilmatieteen laitoksen Jari Liski odottavat yhteistyötä paljon. Kuva: Mika Vahtera, Evelin Kask, Veikko SomerpuroMiten viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa viljapeltojen hiilensidontaan? Tätä alkavat selvittää Lantmännen ja Ilmatieteen laitos yhdessä.
Tutkimus on Suomessa ja Pohjoismaissa ainoa laatuaan, yritykset kertovat yhteisessä tiedotteessaan. Maailmanlaajuisestikin vastaavaa tutkimustietoa on olemassa vasta vähän.
Hanke on kolmivuotinen. Tutkimustyö toteutetaan viidellä suomalaisella tilalla sekä Lantmännen Agron koetilalla Hauholla, ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan jo kuluvan vuoden lopulla.
"Meille Lantmännenillä on tärkeää olla tuottamassa uutta, tieteellisesti todennettua dataa siitä, miten eri viljelytavoilla voidaan vaikuttaa hiilensidontaan”, Lantmännen Agron toimitusjohtaja Antti Snellman sanoo. ”Täytyy kuitenkin muistaa, että hiilensidonta yksin ei riitä. On ensiarvoisen tärkeää myös vähentää viljelyn ilmastopäästöjä.”
Tutkimus käynnistyi jo viime kesänä jatkuvatoimisilla hiilidioksidin virtojen mittauksilla yhdellä viljapellolla.
Keväällä 2023 aletaan testata aurinkopaneeleilla toimivaa mittauslaitteistoa, jolla mittauksia voidaan tehdä helpommin useilla pelloilla.
Talven aikana valmistellaan viljan ja aluskasvien kammiomittauksia sekä viljelykiertokoe, jossa vihreä kasvusto säilyy mahdollisimman pitkälle syksyyn ja syntyy keväällä mahdollisimman varhain.
"Tavoitteena on saada selkeitä ja vertailukelpoisia mittaustuloksia lukuisista eri asioista, jotka vaikuttavat viljapellon hiilensidontaan”, Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski sanoo.
”Kehitämme tutkimusmenetelmää kansainvälisenä yhteistyönä ja noudatamme avoimen tieteen periaatteita, eli mittauksemme ja laskentamenetelmämme ovat lähtökohtaisesti kaikkien käytettävissä.”
Tutkimustyön toteuttaa Ilmatieteen laitos. Tutkimuksen rahoittavat Lantmännenin tutkimussäätiö sekä Lantmännenin Suomen-yhtiöt Lantmännen Agro, Lantmännen Cerealia, Lantmännen Unibake ja Vaasan.
Lantmännenille tutkimusyhteistyö on osa vuonna 2021 käynnistynyttä Ilmasto & Luonto -viljelyohjelmaa. Tutkimusten opit pyritään viemään käytäntöön suomalaisten sopimusviljelijöiden kanssa.
"Tuloksia ei vielä tiedetä, mutta toivomme tutkimuksen mahdollistavan merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia suomalaista rukiin viljelyä”, Snellman toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
