”Suomessa viljellään laadultaan maailman parasta ruista ‒ se saa myös maksaa enemmän”, ruotsalainen elintarvikepomo ylistää

Lantmännen ajaa ilmasto- ja luonto-ohjelmallaan viljelyn päästöjä alas ruispelloilla Suomessa. Ensimmäinen viljelyvuosi on nyt takana. Ilmastollisesti kestävämpää ruista viljelevät noin 60 suomalaistilaa.

Miksi Suomessa juuri rukiin viljelyssä toteutetaan nyt uusia, kestäviä viljelymenetelmiä?

”Suomessa viljellään laadultaan maailman parasta ruista. Kun puhutaan kestävyydestä ja ilmastosta, on tärkeää, että myös ilmastoystävällisemmän viljelyn kustannukset tulee katettua. Kuluttajan tulee olla mukana, jotta kestävämmin tuotetun viljan lisäarvo tulee ruuan hinnassa maksettua”, ruotsalaisen osuuskunta Lantmännenin hallituksen puheenjohtaja Per Lindahl painottaa.

Ruotsissa Lantmännen viljelijäjäsenineen on sopinut kauppaketju ICA:n kanssa, että kestävästi viljellyt tuotteet maksavat hieman enemmän.

Entä Suomessa, onko kauppa ja teollisuus valmiit maksamaan lisähintaa?

”Kyllä, tietyissä tuotteissa. Ilmastollisesti kestävillä tuotteilla pystyy jopa parantamaan kannattavuutta.”

Paljonko kestävä tuotanto sitten maksaa enemmän? Siihen Lindahlilla ei ole suoraa vastausta.

Myös kuluttajan on oltava valmis maksamaan ilmastovalinnoista.

Miten haitallisia päästöjä pystyy sitten vähentämään viljelyssä?

Peltojen muokkaamisessa ja viljan kuivauksessa käytetään koneissa uusiutuvia polttoaineita fossiilisten tilalla. Ilmastolle vähemmän haitallisia lannoitteita, kasviravinteiden tarkkaa levitystä ja kukkivia peltoalueita.

Ohjelmaan sisältyy myös hiilensidonta maaperän aluskasvillisuutta ja nurmialueita lisäämällä. Luonnnon monimuotoisuuden tukemiseksi pelloille jätetään myös kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pölyttäjille sekä pesimäalueita linnuille.

Ruissatoa käytetään Lantmännenin Vaasan-merkillä myytävien ruis- ja näkkileipien leivontaan tänä vuonna.

Ruotsissa vastaavaa ohjelmaa on harjoitettu vuodesta 2015 vehnäpelloilla. Ohjelma on käytössä myös kauran ja mallasohran viljelyssä.

Per Lindahl on toiminut Lantmännenin hallituksessa vuodesta 2011 ja hän on ammatiltaan maanviljelijä. Oma tila toimii Skånessa. 270 hehtaarin peltoalalla hän viljelee vehnää rehuksi munantuotannossa oleville 40 000 kanalle ja broilerien kasvattamiseksi.

Sopimusviljelijä saa korvauksen sadosta ja viljelyssä toteuttamistaan lisätoimista.

Lantmännenin arvion mukaan Ruotsissa ”Klimat & Natur” -ohjelman mukaisesti viljellyn vehnänä ilmastovaikutuksia voidaan pienentää jopa 30 prosenttia vuoden 2015 lähtötilanteesta.

Ruotsi tavoittelee päästöneutraliteettia vuoteen 2045 mennessä. Suomessa hallituksen asettama tavoitevuosi on 2035 ja EU:ssa tavoitevuosi on 2050.

”Ilmastoviisaalla” viljelyllä pystyy Lantmännenin kokemusten perusteella parantamaan myös omien tuotteiden vientimahdollisuuksia.

Suomessa Lantmännen kerää elintarvikejätteitä -ja rasvoja Kotkaan, josta osuuskunta kierrättää ne jalostettavaksi uusiutuvaksi polttoaineeksi ja eläinrehun raaka-aineeksi Ruotsin Norrköpingin biojalostamossa.

Suomessakin pienkonepolttoaineena myytävä Aspen on Lantmännenin biopolttoainetuotemerkki.