Näin ruotsalainen jätti-tuottajaosuuskunta teki Suomesta itselleen uuden päämarkkina-alueen ‒ jatkuvatko yritysostot?
Osuuskunnan jäseneksi pääsy edellyttää yhä maatalouden harjoittamista Ruotsissa.
”Osuuskuntana tiedämme, että suomalaisilla ja ruotsalaisilla maanviljelijöillä on paljon yhteistä”, sanoo Lantmännen-konsernin hallituksen puheenjohtaja Per Lindahl. Kuva: Jarkko SirkiäLantmännen-osuuskunta laajensi yritysostoin ja investoinnein Suomesta vuosikymmenessä itselleen toiseksi suurimman markkina-alueen.
”Suomi on niin lähellä, kuin kotimarkkina meille.”
Koko kiivaimman kasvun, viimeisen vuosikymmenen ajan, Lantmännenin hallituksessa päätöksiä on ollut tekemässä Per Lindahl, osuuskunnan nykyinen hallituksen puheenjohtaja.
Lantmännenille Suomi on osuuskunnalle Ruotsin jälkeen toiseksi suurin markkina-alue. Lantmännen-yhtiöiden liikevaihto Suomessa on noin 750 miljoonaa euroa, ja yhtiöt työllistävät noin 1 250 henkilöä.
”Aloitimme ensin yhteisomistuksella Viking Malt -yhtiön kanssa 40 vuotta sitten. Vuyonna 2015 ostimme Vaasan-konsernin. Sen jälkeen hankimme yritysostolla K-maatalouden Keskolta. Olemme toteuttaneet yritysostoissa pellosta pöytään -strategiaamme”, kertasi Lindahl Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Lantmännen kasvuportaita Suomessa.
Jatkuvatko yritysostot?
Vuonna 2018 Suomessa oli useampia rehutehtaita myynnissä. Lantmännen osti elintarvikekonserni Raisiolta naudanrehutehtaan tuoteoikeuksineen keväällä 2018.
Viime kesänä Lantmännen hankki yrityskaupalla omistukseensa myllytuotteisiin ja niiden jatkojalosteisia kuten pakasteleivonnaisia valmistavan Myllyn Paras -konsernin.
Vuosien 2015—2022 Lantmännen on investoinut noin seitsemän miljardia Ruotsin kruunua eli noin 635 miljoonaa euroa suomalaiseen maatalous- ja elintarviketeollisuuteen.
”Vuoden 2023 aikana integroimme Myllyn Parhaan Lantmänneniin.”
Lindahl ja koko Lantmännenin hallitus kiersivät viime viikolla tutustumassa osuuskunnan tehtaisiin ja tuotantopaikkakuntiin Suomessa.
Myllyn Parhaan kaksi tehdasta, mylly ja pakastetehdas, sijaitsevat Hyvinkäällä. Bussiturnee jatkui myös Kaipiaisiin, Kotkaan ja Vantaalle, joissa Lantmännenilla on tuotantolaitokset.
MT:n haastattelu tehdään Lantmännen Agro Oy:n toimistolla Vantaan Martinlaaksossa. Lantmännen Agro käsittää Suomen kauppaketjun: pääosin yrittäjävetoiset 60 maatalouskauppapistettä valikoimineen koneista, rehuihin, tuotantotarvikkeisiin, viljelyyn ja viljakauppaan.
Lantmännen on toiseksi suurin omistaja LSO-osuuskunnan jälkeen elintarvikekonserni HKScanissa.
Velkakierteessä heikosti kannattava HKScan ilmoitti joulukuussa myyvänsä konsernin tappiollisen Baltian-liiketoiminnan. Ostajana oli virolainen Maag Group.
Yrityskaupan yhteydessä spekuloitiin myös mahdollisuudella, että yhtiön Ruotsin tytäryhtiö voisi olla kaupan. Ostajaksi Kauppalehti veikkasi analyysissaan Lantmännen-osuuskuntaa.
Per Lindahl joutuu pitämään kielen tarkasti keskellä suuta, kun kommentoi. Aiemmat yrityskaupat ovat niin ikään koskeneet suomalaisia pörssiyhtiöitä, joilla on tiukat viestintäsäännöt. Lantmännenin entinen toimitusjohtaja Per Olof Nyman toimii edelleen jäsenenä HKScanin hallituksessa.
Olisiko Lantmnännen kiinnostunut kasvattamaan osuuttaan HKScanissa?
”Emme voi kommentoida pörssiyhtiötä koskevia spekulaatioita. Mutta on selvää, ettemme omistajina ole olleet tyytyväisiä HKScanin tuloskehitykseen. Meillä on oma vastuumme yhtiöstä. Per Olof Nyman on entisenä Lantmännenin toimitusjohtajana tuonut lisää osaamista HKScanin hallitukseen.”
Per Lindahl korostaa, että Lantmännenin tavoitteena on kehittää teurastamotoimintaa, lihankulutusta — ja HKScania: ”Det intresset finns!”
Lindahl on itsekin lihantuottaja perhetilallaan Ruotsin Skånessa. Munantuottaja ja broilerkasvattaja viljelee viljaa rehuksi kanoille ja kananpojille.
Tilansa viidennen sukupolven maataloustuottaja myy broilerit Atria Sverigen teurastamolle Sölvesborgissa. Tuotantoa on Lindahlin mukaan 1,2 miljoonaa kananpoikaa vuodessa. Munantuotannossa on 40 000 kanaa.
Per Olof Nyman siirtyi eläkkeelle viime vuonna. Osuuskunnan tammi—elokuun tuloskatsauksesta vastasi konsernin toimitusjohtajana aloittanut Magnus Kagevik.
Kahdeksan kuukauden tulos parani edellisvuodesta, ja oli runsaat 1,5 miljardia kruunua, noin 146 miljoonaa euroa.
Tulosparannuksesta vastasi energiadivisioona, joka tuottaa muun muassa bioenergiaa biojalostamossa, kaukolämpöä keskisessä ja eteläisessä Ruotsissa ja pellettejä. Suomen maatalousliiketoiminnnnan tulos oli edellisen vuoden tasolla.
Lantmännennilla on kolme divisioonaa: maatalous, energia ja elintarvikkeet. Lisäksi osuskunnalla on kaksi liiketoiminta-aluetta: Swecon- ja kiinteistöliiketoiminta-alue.
Inflaatio ja tuotantokustannusten, kuten rehujen, energian ja kuljetusten nousseet hinnat ovat vaikuttaneet niin alkutuotannon kuin elintarvikkeiden jalostukseen.
Haasteet ovat samat niin Suomessa kuin Ruotsissakin:
”Olemme nostaneet kustannusten perässä jatkuvasti hintojamme, ja valitettavasti tarvetta hinnankorotuksiin eri tuotteille on jatkossakin. Helppoa se ei ole. Jossain tulee raja. Kun ruoka kallistuu kuluttajalle riittävästi, hän valitsee edullisempia tuotteita ja heikompaa laatua. Lompakko sanelee.”
Lantmännen Suomessa
Lantmännen on Pohjoismaiden suurimpia elintarvike-ja maatalousyhtiöitä. Konsernin vuosiliikevaihto yhteensä noin 50 miljardia Ruotsin kruunua (noin 5 miljardia euroa. Henkilöstöä noin 10 000.
Lantmännenin liikevaihto Suomessa yhteensä noin 750 miljoonaa euroa (2021).
Suomen-yhtiöihin kuuluvat maatalousalalla toimiva Lantmännen Agro ja elintarvikealalla toimivat Vaasan, Lantmännen Cerealia ja Lantmännen Unibake.
Vuonna 2022 toteutuneen Myllyn Paras -yrityskaupan myötä Lantmännenilla on Suomessa myös myllykapasiteettia.
Per Lindahl, maanviljelijä, Lantmännen-osuuskunnan hallituksen jäsen vuodesta 2011, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2017.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
