• Milloin suomalaisviljelijä pääsee jäseneksi Lantmännen-osuuskuntaan?

    Lantmännenin tuloksen jakavat osuuskunnan 18 300 maatalouden harjoittajaa Ruotsissa.
    Tilaajalle
    Lantmännenin retro-lippis on Ruotsissa tunnistettava kuin Hankkijan oranssi lippalakki Suomessa. Lantmännenin hallituksen puheenjohtaja Per Lindahl viljelee omaa perhetilaansa Skånessa.
    Lantmännenin retro-lippis on Ruotsissa tunnistettava kuin Hankkijan oranssi lippalakki Suomessa. Lantmännenin hallituksen puheenjohtaja Per Lindahl viljelee omaa perhetilaansa Skånessa. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    19.1.202312:01
    Kimmo Lundén

    Suomalaisviljelijöillä olisi halua päästä omistajiksi, mutta osuuskunnan nykyiset säännöt estävät pääsyn Lantmännenin täysjäseniksi.

    Lantmännen jakoi edellisvuoden ennätystuloksestaan jäsenilleen osinkoina yli miljardi kruunua eli noin 100 miljoonaa euroa.

    Viime vuoden tilinpäätöstä ei vielä ole julkistettu, mutta kahdeksan kuukauden perusteella noin viiden miljardin euron vuosiliikevaihtoa pyörittävä Lantmännen tekee päättyneeltäkin vuodelta kruunuissa miljardituloksen.

    Tuloksen jakavat osuuskunnan 18 300 maatalouden harjoittajaa Ruotsissa. Myös suomalaistuottajilla olisi kiinnostusta tulla Lantmännen-osuuskunnan varsinaisiksi jäseniksi ja saada osuutensa myös osuuspääoman tuloutuksista.

    ”Se on yleisin kysymys, joka minulle Suomessa esitetään”, Lantmännenin hallituksen puheenjohtaja Per Lindahl vastaa naurahtaen.

    Lindahl sanoo miettineensä asiaa. Samoin osuuskunta. Hänen arvionsa mukaan sääntöjä tältä osin on vaikea muuttaa. Tänään Lantmännenin jäsenyys ei ole mahdollista suomalaisille viljelijöille.

    Jäsenkunta Ruotsissa haluaa pitää osuuskuntansa ruotsalaisissa käsissä.

    Lantmännenin säännöt edellyttävät, että osuuskunnan jäsenten pitää olla maatalouden harjoittajia tai elintarvikkeiden tuottajia Ruotsissa.

    Viljelijä voi vaikuttaa osuuskunnan päätöksiin vuotuisessa jäsen- ja aluekokouksessa.

    Osuuskunta pyrkii hyvään pääoman tuottoon ja samalla hyvään tuottoon myös maatalouden harjoittajille.

    ”Myös Suomessa tavoitteena on, että kannattavasti toimiva osuuskunta hyödyttää myös suomalaisia viljelijäasiakkaita. Koko vilja-arvoketjua hallitsemalla pystymme pitkällä tähtäimellä hyödyttämään suomalaisia viljelijöitä ja asiakkaita”, Lindahl jatkaa.

    Täysjäsenyys ei siis vielä ole mahdollista, mutta:

    ”Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Tulevaisuudesta ei tiedä varmasti”, Lindahl sanoo.

    Tärkeintä hänen mielestään on se , että osuuskunta pystyy jakamaan kannattavuuttaan viiljelijöiden hyväksi.

    Lantmännenin jäsenkunta on ollut laskussa Ruotsissa. Vielä viisi vuotta sitten osuuskunnassa oli 25 000 jäsentä. Nyt viimeisin luku on 18 300.

    Syy laskuun on sama kuin Suomessa. Tilojen ja maatalouden harjoittajien määrä on laskenut ja samalla tilakoot kasvaneet.

    Lisää aiheesta
    • ”Osuuskuntana tiedämme, että suomalaisilla ja ruotsalaisilla maanviljelijöillä on paljon yhteistä”, sanoo Lantmännen-konsernin hallituksen puheenjohtaja Per Lindahl.

      Maatalousyrittäjät | Näin ruotsalainen jätti-tuottajaosuuskunta teki Suomesta itselleen uuden päämarkkina-alueen ‒ jatkuvatko yritysostot?

    • ”Jakautumisella ei ole vaikutusta asiakkaillemme tarjottavien palveluiden laatuun”, yhtiön tiedotteessa sanotaan.

      Kauppa | Lantmännen Agro Oy suunnittelee jakautumista

    • Lantmännenin pääkonttori sijaitsee Tukholman keskustassa Sankt Göransgatanilla.Toimitusjohtaja Per Olof Nymanilla on myös suomalaisjuurensa: Hänen isoisänsä syntyi Viipurissa vuonna 1872.

      Lantmännen harkitsee omistusmallia suomalaistuottajille – laajenee voimalla rehuteollisuuteen

    • Myllyn Parhaan toimitusjohtaja Miska Kuusela uskoo asiakkaiden ja kuluttajien hyötyvän yrityskaupasta

      Lantmännen ostaa Myllyn Parhaan — Miska Kuusela: "Yhtiöillämme on yhtenäinen perusta"

    • Lantmännenin toimitusjohtaja Per Olof Nyman.

      Lantmännen teki ennätystuloksen – voittoa tuloutetaan jäsenille yli miljardi kruunua

    .

  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle