• Hauholaisilta koeruuduilta etsitään vastauksia viljelijöiden kysymyksiin

    Lantmännen Agron koetilalla Hämeenlinnan Hauholla testataan kaikkia syys- ja kevätviljoja sekä öljy- ja palkokasveja.
    Tilaajalle
    Koeruuduilla tehdään muun muassa viljelytekniikkaa liittyvää tutkimusta, kertoo Lantmännen Agron tutkimuspäällikkö Milla Välisalo.
    Koeruuduilla tehdään muun muassa viljelytekniikkaa liittyvää tutkimusta, kertoo Lantmännen Agron tutkimuspäällikkö Milla Välisalo. Kuva: Carolina Husu
    Maatalous|Kasvintuotanto
    23.8.202304:00
    Maija Ala-Siurua

    Lantmännen Agron koetilalla Hämeenlinnan Hauholla tehdään peltokasvitutkimusta noin 4 000 koeruudulla. Testauksessa ovat kaikki syys- ja kevätviljat sekä öljy- ja palkokasveja.

    Noin puolet koeruuduista ovat mukana lajikekokeissa. Lopuilla ruuduilla tehdään viljelytekniikkaan liittyvää tutkimusta liittyen esimerkiksi kasvinsuojeluun ja kylvöajankohtaan, kertoo Lantmännen Agron tutkimuspäällikkö Milla Välisalo.

    Tutkimus ja testaus ovat kytköksissä käytäntöön. Moni asia otetaan Välisalon mukaan selvitettäväksi, kun kauppiaat tai viljelijät esittävät kysymyksiä, joihin koetilalla aletaan etsiä vastauksia.

    Lantmännen on ruotsalainen osuuskunta, joka muun muassa jalostaa itse lajikkeita. Ruotsin tärkeimpien viljelyseutujen talvet eivät ole yhtä ankaria kuin Suomessa. Siksi monen lajikkeen talvenkestävyys selviää viljelemällä niitä hauholaisilla pelloilla, Välisalo kertoo.

    Esimerkiksi syysvehnän talvenkestävyyttä selvitetään 300 koeruudun voimin.

    Lajikkeen täytyy virallisissa lajikekokeissa osoittaa olevansa parannus vallitsevaan valikoimaan nähden, jotta se voi päästä viralliseen lajikeluetteloon.
    Lajikkeen täytyy virallisissa lajikekokeissa osoittaa olevansa parannus vallitsevaan valikoimaan nähden, jotta se voi päästä viralliseen lajikeluetteloon.  Kuva: Carolina Husu

    Hauholaisilla ruuduilla tehdään virallista lajiketestausta. Sertifioitua siementä saa tuottaa vain lajikeluettelossa olevasta lajikkeesta. Päästäkseen luetteloon lajikkeen täytyy virallisissa lajikekokeissa osoittaa olevansa parannus vallitsevaan valikoimaan nähden.

    Ensin testataan jalostajan antamaa materiaalia. Näistä lajike-ehdokkaista valitaan ne, jotka pääsevät virallisiin lajikekokeisiin.

    Niissä nurmikasveja testataan kolme vuotta ja muita kasvilajeja kaksi vuotta. Tämän jälkeen niille voidaan hakea hyväksyntää lajikeluetteloon. Suomessa kasvilajikelautakunta päättää lajikkeen hyväksymisestä.

    Biologisten torjunta-aineiden testaus on lisääntymään päin.

    Koetilalla tehtävät kasvinsuojeluainekokeet ovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin valvomia. Kokeita Lantmännen Agro tekee yhteistyössä kasvinsuojeluaineita valmistavien yritysten, kuten BASFin, Cortevan ja Syngentan kanssa.

    Pelloilla tehdään rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntakokeita ja kasvunsäädekokeita. Lisäksi testataan esimerkiksi aineiden ja eri ruiskutusajankohtien tehokkuutta

    ”Biologisten torjunta-aineiden testaus on lisääntymään päin”, Välisalo kertoo.

    Lantmännen Agron asiantuntijat ovat laatineet viljelyohjelmat yleisimmille viljelykasveille - viljoille, öljykasveille, nurmelle ja erikoiskasveille.

    Hauhon viljelyohjelmakokeissa tutkitaan, miten ohjelmien suositukset pätevät uusimpiin lajikkeisiin. Yhtiön viljelyoppaita päivitetään saadun tiedon perusteella.

    Tärkeä osa koetilan toimintaa on Lantmännenin kolmivuotinen tutkimushanke yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Hankkeessa on tavoitteena tutkia ja todentaa tieteellisesti millaisilla viljelymenetelmillä hiiltä voidaan sitoa maaperään mahdollisimman tehokkaasti.

    Lisää aiheesta
    • Ilmatietaan laitoksella kesätöissä olevan Veronika Meriläinen asettaa kannen tiiviisti pleksikuution päälle ennen hiilidioksidimittauksen alkamista.

      Maatalouden ympäristötoimet | Lantmännen ja Ilmatieteen laitos kehittävät viljelymenetelmiä hiilen sitomiseksi maaperään

    Koetilalla on myös Lantmännen Agron asiakkaita ja viljakauppaa palveleva viljalaboratorio.

    Lantmännen Agron koetila toimii Kaupan maataloussäätiön omistamissa tiloissa. Kesko Oyj ja K-kauppiasliitto perustivat säätiön vuonna 1963.

    Maatalousosuuskunta Lantmännen

    Lantmännen on maatalousosuuskunta ja Pohjois-Euroopan johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- ja elintarviketoimialalla.

    Omistajat 18 000 ruotsalaista maanviljelijää.

    10 000 työntekijää, toimintaa yli 20 maassa.

    Liikevaihto on 60 miljardia Ruotsin kruunua (noin 5,1 miljardia euroa)

    Suomessa Lantmännenillä on neljä yhtiötä: Lantmännen Agro, Vaasan, Lantmännen Cerealia ja Lantmännen Unibake

    Suomen yhtiöiden liikevaihto on noin 900 miljoonaa euroa.

    Lisää aiheesta
    • Uudistava viljely koostuu monista toimista, jotka parantavat maan kasvukuntoa. Pitkään vihreänä pysyvä apila sitoo hiiltä maaperään juuristonsa avulla.

      Kasvintuotanto | Anora ostaa 3,5 miljoonaa kiloa uudistavasti viljeltyä ohraa

    • Viljelijätaustaisen omistusrakenne mahdollistaa Maanvaalija Oy:n toimitusjohtaja Risto Lahden mukaan sen, että suurin hyöty hiilensidonnasta päätyy toimenpiteen toteuttavalle viljelijälle ja metsänomistajalle.

      Ilmastonmuutos | Viljelijät havittelevat hiilensidonnasta tiloille kannattavaa bisnestä – Atrian tuottajaosuuskunnat perustivat oman yhtiön

    • Hiili peltoon, tieto käyttöön -hankkeessa perehdytään viljelijöiden lähtökohtien ja kiinnostuksen mukaan muun muassa hiilensidontaan ja maan kasvukunnon parantamiseen.

      Ilmastonmuutos | Maatiloja mukaan ilmastohankkeisiin ‒ sitoutumalla saa tunnuksen ilmastotyön tekemisestä

      Tilaajalle
    • Maidon hiilijalanjälki on merkitty Maitomaan tölkkeihin.

      Ruoka | Maitomaa merkitsee hiilijalanjäljen maitotölkkeihin: ”Olemme ylpeitä luvuistamme”

    • Valiolaisten maitotilojen hiilijalanjälki on keskimäärin yhtä kevyt kuin Arla Suomelle maito toimittavien tilojen. Jälkimmäisten tuottaman maitolitran hiilijalanjälki on noin 1,03 hiilidioksidiekvivalenttikiloa

      Yli 1 000 valiolaista maitotilaa laskenut hiilijalanjälkensä – huomattavasti kansainvälistä keskiarvoa kevyempi

    • Arla laski kaikkien sille maitoa tuottavan 447 tilan hiilijalanjäljen – alittaa selvästi kansainvälisen päästötason

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle