Yli 1 000 valiolaista maitotilaa laskenut hiilijalanjälkensä – huomattavasti kansainvälistä keskiarvoa kevyempi
Hiilijalanjälki on väline ja keino seurata onnistumista päästöjen vähentämisessä, mutta se ei välttämättä kerro kovin hyvin yksittäisen tuotteen ilmastovaikutuksista.
Valiolaisten maitotilojen hiilijalanjälki on keskimäärin yhtä kevyt kuin Arla Suomelle maito toimittavien tilojen. Jälkimmäisten tuottaman maitolitran hiilijalanjälki on noin 1,03 hiilidioksidiekvivalenttikiloa Kuva: Pentti VänskäValiolaisten maitotilojen tuottaman maidon hiilijalanjälki on keskimäärin 1,06 hiilidioksidiekvivalenttikiloa litralta. Maailmanlaajuinen keskiarvo on YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n laskelmien mukaan noin 2,5 hiilidioksidiekvivalenttikiloa litralta.
Viime vuonna yli tuhat valiolaista maitotilaa eli noin neljännes yhtiön kaikista maitotiloista laski tuottamansa maidon hiilijalanjäljen. Laskennassa käytetään sertifioitua Valio Carbo -ympäristölaskuria.
Hiilijalanjälki on ennen kaikkea työväline ja keino seurata onnistumista päästöjen vähentämisessä. Luku ei kuitenkaan välttämättä kerro kovinkaan hyvin yksittäisen tuotteen ilmastovaikutuksista, Valio kiteyttää tiedotteessaan.
Valion kehityspäällikkö Aleksi Astaptsevin mukaan elintarvikkeiden yksittäiset hiilijalanjälkiluvut ovat pahimmillaan harhaanjohtavia ja turhia. Ne eivät kerro mitään ilman kontekstia ja tietoa siitä, miten laskenta on tehty.
”Hiilijalanjälkilaskentaa voi tehdä hyvin monella eri tavalla, ja tulos riippuu siitä, millainen laskutapa valitaan. Myös tuotanto-olot tiloilla vaikuttavat maidon hiilijalanjälkeen. Valion meijereihin kuljetetun maidon hiilijalanjälki vaihtelee tyypillisesti välillä 0,7–1,4 CO2-ekvivalenttia per litra. Teemme laskentaa tarkimmalla mahdollisella tasolla ja jokaisen tilan todellisilla luvuilla sen sijaan, että käyttäisimme arvioihin perustuvia lukuja."
Maataloustuotteiden elinkaariarvioinnista puuttuvat vielä maaperävaikutukset, eli kuinka paljon maa sitoo tai päästää hiiltä. Hiilijalanjälkilaskennassa ei myöskään huomioida ravintoarvoja.
”Emme syö kiloja, vaan ravintoaineita, joilla pyrimme mahdollisimman tasapainoiseen ravitsemukseen. Täysin erilaisten tuotteiden vertailu ei ole järkevää, sillä eihän kukaan syö vaikkapa kiloa juustoa tai kiloa perunaa päivässä. Kokonaisuus ratkaisee”, Astaptsev sanoo tiedotteessa.
Valiolaisten maitotilojen hiilijalanjälki on lähes yhtä kevyt kuin Arla Suomelle maitoa toimittavien maitotilojen. Viime vuoden maaliskuussa Arla Suomi kertoi, että tilalta lähtiessään Suomessa lypsetty Arlan maitolitra on tuottanut keskimäärin 1,03 hiilidioksidiekvivalenttikilon hiilijalanjäljen.
Valion ilmasto-ohjelman tavoitteena on nollata maidontuotannon arvoketjun hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä.
Kansainvälisen meijerijätti Arlan yhtiötasoisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tuottajia ja yhteistyömeijereitä edustava Arla Suomi -yhteistyöryhmä on asettanut omaksi tavoitteekseen vähentää ryhmään kuuluvien tilojen päästöjä 30 prosentilla jo vuoteen 2025
- Osaston luetuimmat
