Huoltovarmuutta ei tuoda laivalla ‒ kadmiumrajan höllennys on virhe
Päätös rajan alentamiselle on vastoin ministeriön omaa tavoitetta vähentää maatalouden tuontiriippuvuutta, kirjoittaa Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen. Päätöksessä ei hänen mukaansa ole kyse raaka-aineesta vaan siitä, halutaanko kasvattaa tuontimarkkinaa vai kotimaista kiertotaloutta.
Teollisuuden sivuvirroista valmistettuja kierrätysravinteita levittämässä. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo HaimiMaa- ja metsätalousministeriö kaksinkertaisti elokuun alusta epäorgaanisten fosforilannoitteiden kadmiumrajan määräajaksi. Päätöstä perustellaan huoltovarmuudella.
Lannoitteiden hinnat nousevat, saatavuus on epävarmaa ja tilojen kate ohut, joten tavoite on oikea. Mutta kadmiumrajan höllentäminen hoitaa oiretta, ei juurisyytä.
Ratkaisuja on jo olemassa. Ministeri Sari Essayah pohti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 20.7., että ravinteiden kierrätystä on tehostettava ja kierrätyslannoitteiden markkinaa vahvistettava. Olen samaa mieltä. Mutta kotimaisia kierrätyslannoitteita on jo saatavilla, ne ovat hinnoiltaan kilpailukykyisiä ja ne rakentavat suomalaisen ruoantuotannon huoltovarmuutta aidosti ja pitkäaikaisesti.
Kadmiumin kertymärajoite on pellolla kaikille lannoitevalmisteille yhteinen: mitä enemmän raja täyttyy tuontilannoitteen mukana, sitä vähemmän samalle lohkolle mahtuu kotimaisia kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita.
Fosforista meillä ei ole pulaa. Kierrätysravinteillakin voitaisiin kattaa iso osa Suomen fosforilannoituksen tarpeesta. Kyse ei siis ole raaka-aineesta. Kyse on siitä, kumpaa markkinaa halutaan rakentaa.
Nyt MMM:n päätös avaa markkinan entistä kauempaa tuotaville, kadmiumpitoisemmille lannoitteille. Tämä on vastoin ministeriön tavoitetta vähentää tuontiriippuvuutta. Kierrätyslannoitteiden markkinaa on rakennettu yli kymmenen vuotta, ja kadmiumin kertymärajoite on yksi rajaava tekijä. Ja syystä: kadmium on haitallista, se kertyy peltoon ja poistuu sieltä hitaasti.
Huoltovarmuudessa meidän pitäisi logistiikkaketjujen lisäksi huolehtia peltojen kasvukunnosta. Hyvän kasvukunnon maa tuottaa satoa pienemmällä määrällä panoksia silloinkin, kun markkina takkuaa tai saatavuudessa on ongelmia. Tätä kasvukuntoa rakennetaan kierrätyslannoitteilla ja -maanparannusaineilla.
Ministeriöltä toivoisi kokonaisvaltaisempaa otetta sen sijaan, että ongelmia ratkotaan yksi kerrallaan ja oire edellä.
Eljas Jokinen
toimitusjohtaja
Soilfood
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
