Hätä lannoitteista vauhdittaa muutosta kohti kierrätysravinteita – ”Kolme neljäsosaa tarpeesta voitaisiin kattaa”

Lannoitteiden hinnat ovat maatalouden kustannuskriisin polttoaineena eri puolilla maailmaa.

Suomi on päätynyt aikaistamaan maataloustukien maksua. Euroopan komission ehdotuksen mukaan viljelijät voisivat mahdollisesti saada lannoitteisiin myös maksuvalmiustukea.

Kriisipaketit eivät kuitenkaan välttämättä tarjoa tilanteeseen kestävää ratkaisua. Kierrätyslannoitteet ovat yksi keino irrottautua arvaamattomista markkinoista ja ottaa ruokaketju vahvemmin omiin käsiin.

Ravinteiden kierrätystä on tehostettava edelleen ja vahvistettava kierrätyslannoitteiden markkinaa, linjaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

Essayahin mukaan olennaista on biokaasutuotannon merkittävä vahvistaminen.

”Suomessa tehdään innovaatioita ja kehitystyötä tämän eteen, ja hyviä esimerkkejä on jo eri puolilla maata.”

Hallitus on myös vakinaistanut ravinnekiertotuen rahoituksen.

Jatkossa maatila voi saada investointitukea biokaasulaitosinvestointiin niissäkin tapauksissa, joissa osa tuotetusta energiasta myydään käytettäväksi muuhun kuin maatalouden tuotantotoimintaan.

Kierrätyslannoitteiden markkinaa Suomessa halutaan vahvistaa. Pälkäneellä toimiva Humuspehtoori valmistaa myymänsä lannoitteet pääosin kompostoidusta broilerin- ja hevosenlannasta sekä metsäteollisuuden ravinnekuiduista. Kuva: Sanne Katainen

Kierrätyslannoitteissa on paljon potentiaalia, mutta ilmaisia eivät ole nekään, pohtii maatalous- ja kauppapolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi. Panostus niihin ei välttämättä ole ollut aiemmin riittävää, koska keinolannoitteet ovat olleet halpoja.

"Jopa noin kolme neljäsosaa Suomen fosforilannoituksen tarpeesta voitaisiin kattaa kierrätysravinteilla, jos ravinteet saataisiin jalostettua helposti kuljetettavaan ja kustannustehokkaaseen muotoon.”