Nelli Kyöstilä toteaa, että hygienisointi koskee kaikkia sivutuotteista valmistettuja kierrätyslannoitteita. Niiden kautta ei siis synny riskejä bakteeriperäisistä taudeista. Kuva: Heli Lehtelä
Ukrainan sota antoi vauhtia kierrätyslannoitteiden kehittämiselle − nämä kysymykset ovat silti vielä avoimia
Lietteellä lannoittava säästää jonkin verran, mutta työtä pitää olla valmis paiskimaan.Tilaajalle
Nelli Kyöstilä (vas.) ja Niko Ranta osallistuivat vilja-alan yhteistyöryhmän Vyr:in viljelijäseminaariin. Kuva: Timo Filpus”Venäjän aloittama hyökkäyssota on kirittänyt melkoisesti kierrätyslannoitteiden kehittämistä”, totesi Nelli Kyöstilä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr:in viljelijäseminaarissa.
Huoltovarmuusnäkökulman lisäksi kierrätyslannoitteisiin liittyy vahvasti kestävyysnäkökulma, kun arvokkaat ravinteet pyritään saamaan talteen ja kiertoon mahdollisimman viisaasti.
Seminaarissa olleet viljelijät nostivat esiin huolen kierrätyslannoitteiden hygieenisyydestä. Kyöstilä totesi lainsäädännön ohjaavan laajasti kierrätyslannoitteiden syötteisiin, valmistukseen ja käyttöön liittyviä vaatimuksia.
”Sivutuote- ja lannoitelainsäädännöllä varmistetaan, ettei niiden käytöstä aiheudu bakteeriperäisiä riskejä. Lainsäädännöstä tulevat vaatimukset eivät kuitenkaan poista sitä, että tällä hetkellä yhdyskuntajätevesiperäisten lannoitteiden käyttö ei ole viljelysopimuksissa sallittua”, Kyöstilä vastasi.
Viljaostajat eivät siis osta ihmisten tai eläinten ruuaksi viljaa, johon on käytetty puhdistamolietettä.
Myös kysymys yhdyskuntajätepohjaisten lannoitteiden raskasmetallipitoisuuksista ja orgaanisista haitta-aineista nousi esiin.
”Raskasmetallipitoisuuksia seurataan tarkkaan, samoin raja-arvoin kuin epäorgaanisista lannoitteista, ja kehittyneiden tekniikoiden vuoksi pitoisuudet lannoitteissa ovat alhaisia.”
Tällä hetkellä lainsäädäntö ei edellytä orgaanisten haitta-aineiden, kuten hormonien seurantaa. Tutkimuksissa näitä kuitenkin seurataan.
”Bakteeriperäisiä riskejä ei puhdistamolietteen osalta ole. Siitä voidaan varmistua lietettä prosessoimalla”, vakuutti Kyöstilä.
Parhaillaan uudistetaan EU:n puhdistamolietteiden direktiiviä.
”Se tulee selkeyttämään lietteen käytön mahdollisuuksia koko Euroopassa, mutta siihen liittyvä aikataulu on vielä auki.”
”Ala on kehittymässä kovaa vauhtia ja koko ajan opitaan kierrätyslannoitteista lisää tutkimuksen kautta. Samalla kehitetään uusia lannoitteita erilaisista syötteistä ja pohditaan lietteen, muiden mädätteiden ja biomassojen rakeistamisen mahdollisuuksia. Rakeistaminen helpottaisi säilyttämistä ja kuljetusta, mutta siihen liittyy monia kannattavuuteen liittyviä haasteita.”
Biomassoissa on potentiaalia
Ravinnerikkaita biomassoja, tähteitä ja jätteitä syntyy Suomessa vuosittain noin 21,5 miljoonaa tonnia. Biolaitoksissa kuten biokaasu-, kompostointi- tai muissa biolaitoksissa käsitellään tällä hetkellä biomassoja vain reilu kymmenesosa tästä. Maatalouden sivuvirtojen ja biojätteen kierrätyksen myötä määrät tulevat lähivuosina kasvamaan. Kierrätysfosforin osuus voisi kattaa teoreettisesti laskettuna jopa 90 prosenttia ja kierrätystypen osuus yli kolmasosan Suomen vuosittaisista kasvintuotannon fosforin ja typen tarpeista.
Kauhajokelaisella maatalousyrittäjällä, Niko Rannalla on jo kymmenen vuoden kokemus kierrätysravinteiden käytöstä viljatilallaan. Kierrätyslannoitteet tulevat tilalle Honkajoen biokaasulaitoksesta, jolloin niiden saatavuus on ollut keväisin varmaa.
”Apulantalasku oli vuosittain se kaikkein suurin lasku”, hän avasi viljaseminaarissa motiiviaan lähteä alunperin kokeilemaan asiaa.
Niko Rannalla ei itsellään ole eläimiä, joten liete peltojen lannoitukseen pitää hankkia muualta. Kuva: Heli LehteläRanta viljelee 165 hehtaarin alalla ohraa, vehnää, hernettä ja ruista. Hän sekä puoliso Johanna Nurmela-Ranta käyvät kumpikin töissä myös tilan ulkopuolella.
Peltojen lannoittaminen lietteellä on pienentänyt tilan lannoituskustannuksia jonkin verran, mutta vaivaa täytyy nyt nähdä asian eteen paljon enemmän.
Ranta kokee kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi käyttää urakoitsijaa levitykseen, koska levitettävä pinta-ala on kuitenkin kohtalaisen maltillinen ja kaikkea ei pysty tekemään itse.
Raha ei ole kuitenkaan ainoa merkitsevä asia.
”Hoidan samalla tietysti myös peltojen kasvukuntoa ja toisaalta huomaan, että sadot ovat parantuneet, kun pelloille viedään orgaanista ainesta.”
Ranta on saanut hoidettua lannoittamisen logistiikan sujuvaksi.
”Olemme vuokranneet naapuritiloilta vapautuneita lietesäiliöitä ja ja ne ovatkin oikeastaan aika kivasti peltojen läheisyydessä.”
Haasteita Ranta kertoo kohdanneensa siinä, että lietettä pitäisi olla myös aikaa sekoittaa. Märkinä vuosina maa on tiivistynyt raskailla koneilla ajamisesta.
”Yllättävä haaste tuli eteen myös silloin, kun viljaostajat lakkasivatkin ostamasta puhdistamolietteellä lannoitettua viljaa. Tämä asia kuitenkin korjaantui pian, kun tuo komponentti jätettiin lietteestä pois.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
