Ilmastotyön hyödyt ulottuvat ilmastoa laajemmalle − sillä saadaan aikaan taloudellista kasvua ja turvallisuutta

Suomeen on suunnitteilla valtava määrä vihreän siirtymän investointeja. Julkisesti tiedossa olevien hankesuunnitelmien arvo on jo yli 230 miljardia euroa. Kansantaloudellisen näkökulman ohella myös kunnissa kaivataan kipeästi uutta kestävää talouskasvua, jonka tavoittelussa vihreän siirtymän hankkeet ovat keskeisiä.

Päästöjen vähentämisen ohella ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse työpaikoista, energialaskuista ja siitä, kuinka varautunut yhteiskuntamme on tuleviin kriiseihin.

Ilmastotyön hyödyt ulottuvat ilmastoa laajemmalle aina omaan kukkaroomme ja kansakunnan kokonaisturvallisuuteen saakka.

Kun rakennamme omaa puhdasta energiantuotantoa ja sähköistämme liikennettä ja lämmitystä, suurempi osa varallisuudesta jää pyörittämään alueen ja kotimaan taloutta. On myös hyvä huomata, että investointien välittömien talousvaikutusten lisäksi niiden välilliset vaikutukset aluetalouteen voivat olla merkittäviä. Vihreän siirtymän investoinnit tuovat kysyntää paikallisille palveluille, rakentamiselle ja kaupalle sekä tukevat alueiden elinvoimaa pidemmällä aikavälillä.

Ilmastotyö myös vahvistaa kilpailukykyämme maailmanmarkkinoilla, luo edellytyksiä talouskasvulle sekä lopulta pienentää elämisen ja yrittämisen kustannuksia.

Siirtymä luo uutta kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja innovaatioille. Suomella on mahdollisuus nousta esimerkiksi vihreän vedyn ja kiertotalouden edelläkävijäksi, mikä avaa merkittäviä vientimahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.

Ilmastoteot liittyvät erottamattomasti kokonaisturvallisuuteen. Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja vahvistaa huoltovarmuutta. Energiaomavaraisuus suojaa meitä geopoliittisilta painostusyrityksiltä ja arvaamattomilta maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluilta.

Kunnissa on kaukolämmön tuotannossa ja rakennusten erillislämmityksessä pienennetty merkittävästi riippuvuutta ulkomaisista fossiilisista polttoaineista, mutta riippuvuutta voidaan edelleen vähentää muun muassa edistämällä tieliikenteen sähköistämistä.

Talous- ja turvallisuushyötyjen toteutuminen edellyttää yksittäisiä hallitus- ja valtuustokausia ylittävää, johdonmukaista ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa. Yksilöt, yritykset ja kunnat uskaltavat investoida ilmastoratkaisuihin, kun ne voivat luottaa siihen, että suunta pitää yli vaalikausien.

Poukkoilevan politiikan seurauksena on epävarmuutta, pysähtyneitä hankkeita ja menetettyjä työpaikkoja.

Ilmastopolitiikan toteutuksessa aluetuntemus on valttia. Paikalliset päättäjät tietävät parhaiten, miten kansalliset ilmastotavoitteet toteutetaan heidän alueellaan sen ominaispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Ilman tätä ruohonjuuritason tietämyksen hyödyntämistä ja paikallista työtä strategiat eivät muutu todellisuudeksi.

Talous- ja turvallisuushyötyjen toteutuminen edellyttää, että ilmastotyön vaikutukset koetaan oikeudenmukaisiksi. Hyväksyttävyyttä voidaan lisätä varmistamalla, että kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat ja muut alueella toimivat tahot osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon. Aito vuoropuhelu, paikallisten näkökulmien huomioiminen sekä uutta ja vanhaa yhteensovittava lähestymistapa rakentavat luottamusta ja edistävät investointien toteutumista.

Useissa Suomen kunnissa on tehty ilmastotyötä laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteenlaskettuna kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet noin 39 prosenttia vuosina 1990–2023.

Alueellisten päästöennusteiden mukaan puolet Suomen maakunnista saavuttaa ilmastolain mukaisen 60 prosentin päästövähennystavoitteen vuosina 1990–2023, mutta muissa maakunnissa edellytetään lisätoimia tavoitteen saavuttamiseksi.

Ilmastotyön merkitys taloudelle, huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle kiteytyy tulevaisuutemme turvaamiseen. Kuntien ilmastoteot vaikuttavat koko Suomen menestykseen ja kilpailukykyyn.

Kun jokainen kunta tekee osansa, yhteiset ilmastotavoitteet saavutetaan ja talous uudistuu.

Kuntien aktiivisuus kannustaa myös yrityksiä ja kotitalouksia tekemään ilmastoviisaita valintoja, jolloin vaikutukset moninkertaistuvat ja näkyvät konkreettisesti koko yhteiskunnan tasolla. Näin jokainen asennettu aurinkopaneeli, laadittu kuntien ilmasto-ohjelma ja alueelle saatu vihreä investointi rakentaa pala palalta kestävämpää Suomea meidän kaikkien eduksi. Toiminnallaan kunnat viestivät, että Suomessa ilmastonmuutos otetaan edelleen tosissaan.

Santtu Karhinen

erikoistutkija

Suomen ympäristökeskus