• Euroopan metsäpaloista tuli uusi normaali – EU:lla on suuria haasteita ongelman kitkemisessä

    Komissio osaa käyttää rahaa, mutta usein väärään paikkaan ja ilman kokonaiskuvaa, kirjoittaa Petri Sarvamaa. ”Komissiolla tuntuu olevan haasteita nähdä, mitkä toimet aidosti vähentäisivät paloriskiä.”
    Palavaa metsää. Kuvituskuva.
    Palavaa metsää. Kuvituskuva. Kuva: Kari Lindholm
    Mielipide|Ympäristö
    22.8.202509:30
    Kolumni
    Petri Sarvamaa

    Metsät palavat nyt ennätystahtia ympäri Eurooppaa. Samalla katoavat rakastamamme perinnemaisemat, kodit ja monien elinkeino. Tuhoista huolimatta on EU:n vastaus ongelmaan ollut kädenlämpöinen. Rajat ylittäville ja aidosti vaikuttaville ratkaisuille onkin nyt akuutti tarve.

    Metsäpaloja kuvaavat numerot Euroopassa ovat järkyttäviä. Vuoden alusta on EU:n alueella palanut lähes 900 000 hehtaaria metsää. Tämä ala vastaa lähes koko Uudenmaan maakuntaa. Vuosi sitten oli vastaava luku elokuussa 212 000. Lämpimän elokuun myötä ovat riskit laajoille paloille edelleen hälyttävän korkeat lukuisissa maissa, mukaan lukien suomalaisten suosimissa lomakohteissa, Kreikassa, Turkissa ja Espanjassa.

    Vaikutukset ovat moniulotteiset. Metsä on lukuisille elinkeino. Yhtä lailla se on koti ja virkistyspaikka. Lähimetsän arvoa ei voida aina mitata euroissa, mutta jokainen suomalainen ymmärtää metsän syvemmän merkityksen.

    Paloilla on myös harmillinen globaali ulottuvuus. Ne vapauttavat ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia. Edellisvuodesta kasvua on jo yli kaksikymmentä miljoonaa tonnia. Luku on merkittävä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten kiihtyessä on paloista tulossa väistämätön osa tulevaisuuden kesiä Euroopassa.

    Silti niihin voidaan vaikuttaa. Paloja voi ennaltaehkäistä, niiden leviämistä voi rajoittaa ja ne voidaan sammuttaa tehokkaammin – jos vain tahtoa ja yhteistä strategiaa löytyy. Tässä kohtaa EU:n heikkoudet käyvät selviksi.

    Tarkastajien tuore raportti osoittaa toimien hajanaisuuden. Rahaa osataan käyttää, mutta usein väärään paikkaan ja ilman kokonaiskuvaa. Komissiolla tuntuu olevan haasteita nähdä, mitkä toimet aidosti vähentäisivät paloriskiä.

    Eikä kyse ole pienistä summista. Nykyisen rahoituskauden aikana on EU käyttänyt jo ainakin 3,5 miljardia euroa palojen torjuntaan. Silti emme tiedä, ovatko hankkeet pitkässä juoksussa kestäviä tai mitä tuloksia niillä todella on saavutettu. Tuntuu nurinkuriselta käyttää miljardeja tuhojen paikkaamiseen, jos samaan aikaan ennaltaehkäisyyn ei satsata tehokkaasti.

    Kansainväliseen ongelmaan vaadittaisiin kansainvälinen vastaus. Palot eivät nimittäin pysähdy valtioiden rajoille. Siksi nyt olisikin korkea aika rakentaa yhtenäinen ja tehokas suunnitelma metsien suojelemiseksi. Tämä tarkoittaa aiempaa nopeamman reagoinnin lisäksi sitä, että veronmaksajan eurot suunnataan tehokkaammin palojen ehkäisyyn.

    Vaikeassa tilanteessa, jossa tarvitsemme ennen kaikkea johtajuutta ja aloitekykyä, on EU:lla edessään jälleen yksi näytön paikka.

    Kolumnin kirjoittaja on EU:n tilitarkastustuomioistuimen jäsen.

    Lisää aiheesta
    • Kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä maastopalojen arvioidaan lisääntyvän 14 prosentilla.

      Ympäristö | Maastopalojen määrä voi lisääntyä 50 prosentilla vuosisadan loppuun mennessä, valtioiden korkea aika toimia

    • Puu on uusiutuva raaka-aine ja omavaraisuusaste on korkea. Siitä huolimatta metsien talouskäyttöön ole viime vuosina haluttu panostaa, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva.

      Politiikka | Metsäisten maiden pitää olla EU:ssa etunojassa: Puu ei saa juuttua sääntelysumaan

    • Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen mielestä ruotsalaisella EU:n ympäristökomissaari Jessica Roswallilla on nyt biotalousstrategian uudistamisessa näytön paikka.

      Metsä | Hukkaako EU taas biotalouden mahdollisuuden? Viestit komission suunnalta ovat edelleen ristiriitaisia

    • Poikkeuksellisina aikoina korostuu myös luonnon tilan vahvistamisen ja omavaraisuuden rooli osana turvallisuuspolitiikkaa, kansanedustaja muistuttaa.

      Metsäpolitiikka | Mikkonen: Metsät ovat suomalaisuuden ytimessä

    • Hukkajoen tapaus paljasti, että jopa yhden maamme suurimman puunhankkijan toimintaketjussa on heikkoja lenkkejä.

      Metsäpolitiikka | Metsälobbyn kauniit sanat eivät enää vakuuta – lainsäädäntöä on tiukennettava luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

    Artikkelin aiheet
    metsäpalot
    EU-politiikka
    ilmastonmuutos
    Petri Sarvamaa
    ympäristönsuojelu
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä