Mikkonen: Metsät ovat suomalaisuuden ytimessä

Metsien sanotaan yhdistävän meitä suomalaisia, mutta liian usein keskustelu niiden käytöstä ja suojelusta jakaa meitä. Olisikin mietittävä vakavasti voisiko laajalla, yliparlamentaarisella joukolla etsiä yhteisiä pitkän tähtäimen tavoitteita metsäluonnon tilan parantamiselle ja kestävälle hyödyntämiselle.

Suomessa on vahva yhdessä sopimisen perinne. Se on ollut pienelle kansalle myös välttämättömyys. Eteneminen ristiriidoista yhteisten pelisääntöjen sopimiseen olisi kaikkien yhteinen etu.

Poikkeuksellisina aikoina korostuu myös luonnon tilan vahvistamisen ja omavaraisuuden rooli osana turvallisuuspolitiikkaa. Tähän liittyvät ehdotukset soiden ennallistamisesta ja metsien suojelusta itärajamme läheisyydestä ovat kannatettavia.

Kotimaan toimien lisäksi Euroopan unionilla on selvä rooli ympäristö- ja luontoasioissa - ja onneksi niin. Ilmastokriisiä ja luontokatoa ei mikään maa pysty yksin ratkomaan. Ilmasto- ja luontotoimia vastustetaan usein väitteellä, ettei kannata tehdä yksin. EU:ssa teemmekin nimenomaan yhdessä.

Kotimaan toimien lisäksi Euroopan unionilla on selvä rooli ympäristö- ja luontoasioissa - ja onneksi niin, Krista Mikkonen näkee. Kuva: Sanne Katainen

Valitettavasti EU:n rooli ympäristönsuojelussa esitetään julkisuudessa usein ongelmana, vaikka se voisi olla osa ratkaisua. Ikuisuuskiistana esillä on esimerkiksi kysymys siitä, kuuluuko metsäpolitiikkamme kansalliseen toimivaltaan vai onko EU:lla siinä rooli.

EU:n vahvuus on juuri siinä, että voimme tehdä luonto- ja ilmastopolitiikka yhdessä laajassa rintamassa. Näin myös varmistamme, että alueella toimivilla yrityksillä on mahdollisimman tasainen pelikenttä. Samaan aikaan on selvää, että teemme nyt ja tulevaisuudessa kansallisesti päätökset metsiemme hyödyntämisestä. Metsien ollessa tärkeitä elinympäristöjä sekä hiilinieluja ja -varastoja on omat päätöksemme sovitettava osaltaan yhdessä sovittuun.

Metsänomistajan on saatava luonnontilan parantamisesta sekä hiilivaraston säilyttämisestä ja lisäämisestä samaan tapaan hyötyä kuin puunmyynnistä. Kuva: Sanne Katainen

Metsätalous ei ole loppumassa Suomesta. Puun ohella sen pitää tulevaisuudessa tuottaa aiempaa enemmän ilmasto- ja luontohyötyjä, joista markkinoiden tulee myös palkita. Metsänomistajan on saatava luonnontilan parantamisesta sekä hiilivaraston säilyttämisestä ja lisäämisestä samaan tapaan hyötyä kuin puunmyynnistä.

Omien poteroiden puolustamisen sijaan on pohdittava yhdessä, miten voimme hyödyntää Euroopan unionia luonnon- ja ilmastonsuojelun toteuttamisessa. Tekemättä jättäminen ja pelkän "ein" sanominen eivät ole vaihtoehto.

EU:n tärkeys luontotyössä käy selväksi myös tuoreesta yli 500 tutkijan Orpon hallitukselle tekemästä vetoomuksesta. Siinä vaaditaan Suomelta aktiivisuutta luontokadon torjuntaan ja luonnon tilan parantamiseen EU:ssa.

Suomalaisten arki on jo valmiiksi hyvin kuormittunut viime vuosien tapahtumista ja kiristyneestä talous- ja turvallisuustilanteesta. Näinä aikoina tulisi puhaltaa yhteen hiileen suojellaksemme luontoa, josta olemme läpi aikojen saaneet turvaa, rauhaa ja elantoa.

Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.).