Video: Harvennus lihottaa metsän ja tilin

Jalasjärvellä sijaitsevassa, noin 60-vuotiaassa männikössä tehtiin maaliskuun alussa harvennus. Ensiharvennus leimikkoon on toteutettu vuonna 1989. Metsänomistaja Mikko Tukeva pistäytyi työmaalla seuraamassa moton työjälkeä ja puukertymää.

”Pyrin käymään aina hakkuutyömaalla kerran tai pari, jututtamassa konekuskeja. Ihan jo mielenkiinnosta siihen, mitä metsässäni tapahtuu. Hakkuiden sujuminen ja jäävän puuston tila kiinnostaa metsänomistajana”, Tukeva sanoo.

Mikko Tukeva kilpailutti 10 hehtaarin harvennuksen useammalla yhtiöllä. Kilpailutus kannattaa aina, hän muistuttaa.

”Kilpailutuksen voi hoitaa verkossa, mutta itse tykkään tehdä sen perinteisesti ottamalla yhteyttä yhtiöiden ostoasiahenkilöihin. Jonkun pienen leimikon olen verkkotarjouspyynnöillä hoitanut.”

Tavaralajihinnoitellussa kaupassa metsänomistajan on syytä verrata tarjousten hintoja ja katkontaa. Jos metsänomistaja kokee epävarmuutta puukaupan tekemisessä, Tukeva vinkkaa kääntymään asiantuntijoiden puoleen.

”Ei muuta kuin soitto metsänhoitoyhdistykseen. Sieltä metsänomistaja saa asiantuntevaa ja puolueetonta neuvontaa. Ei tarvitse katkontaa pohtia.”

Harvennuksen myötä jäävä puusto saa tilaa ja ravinteet hyvään kasvuun.  Kuva: Johannes Tervo

Tukeva arvioi leimikon olleen suoranainen unelmakohde ostajille. Sellumarkkina on kääntynyt paremmaksi ja mäntykuidulle on nyt kova kysyntä.

”Leimikko on kooltaan riittävän suuri ja markkinatilanteessa haluttua mäntysellun raaka-ainetta hyvin tuottava. Ajallaan tehtyjen taimikonhoitojen ja harvennusten vaikutus näkyy metsän laadussa ja se näkyy ostajien kiinnostuksessa”, toteaa Tukeva.

Sarka on pitkä ja kapea, mutta palstan pituus ei tuota ongelmaa logistiikan näkökulmasta, kun lastauspaikkoja on useita. Puuta kasattiin leimikon molempiin päihin. Lisäksi sen keskivaiheille, naapurin pellolle, saatiin lastauspaikka.

”Leimikko on puunajon näkökulmastakin ihanteellinen, kun sitä kiertää hyväkuntoinen valtion ylläpitämä soratie.”

Mikko Tukevan mukaan metsänomistaja voi vaikuttaa puukaupan sopimukseen. Aktiivinen kannattaa olla.

”Esitin puukauppaa tehtäessä yhtiölle toiveen, että hakkuussa käytettäisiin tuttua asiansa osaavaa toimijaa. Näin tapahtui. Harvennus on taitolaji. Toisen harvennuksen onnistuminen vaikuttaa päätehakkuun tulokseen merkittävästi. Urakoitsijat hakkaavat kuten yhtiöt ohjeistavat, siihen ei myyjä voi vaikuttaa. Mutta motokuski on se, joka lopulta päättää, mikä puu jää ja mikä poistetaan”, hän muistuttaa.

Tukeva toetaa myös, että aktiivisesti puukauppaa käydessä on hyvä pitää hyvä yhteys tuttuihin toimijoihin.

”Pääosin olen saanut olla tilalla tehtyihin hakkuisiin tyytyväinen. Vain kerran ensiharvennus on tehty tavoitetta harvemmaksi.”

Myös hakkuun toteutuksen aikatauluun Tukeva on esittänyt tarpeen vaatiessa toiveita.

”Sopimuksissa lukee tavanomaisesti, että hakkuu tehdään kahden kolmen vuoden sisällä. Toivoin, että hakkuu tehdään tässä leimikossa ripeästi. Moto oli kohteessa jo kolme viikkoa kaupan teosta. Koska naapurin kanssa oli sovittu lastauspaikka hänen pellolleen, pyysin lisäksi, että puut ajetaan pois hyvissä ajoin ennen peltotöiden alkua.”

Tavaralajihinnoitellussa kaupassa metsänomistajan on syytä verrata tarjousten hintoja ja katkontaa.  Kuva: Johannes Tervo

Metsänomistaja voi myydä puut pystykaupassa perinteisen tavaralajihinnoittelun sijaan myös runkohinnoiteltuna.

”Olen tehnyt useamman puukaupan runkohinnoittelulla. Jotta lopputulos on myyjälle suotuisin, pitää metsänomistajan tuntea metsänsä. Kun osaa arvioida leimikon tukkiprosentin, tarjousten vertailu onnistuu. Tarjouksia on myös saatava useammalta toimijalta.”

Metsänomistajan tulisi saada käyttöönsä moton keräämää tietoa tehdystä hakkuusta, esittää Tukeva.

”Mittaustodistuksesta näkee toteutuneen katkonnan. Nykytekniikalla voitaisiin kuitenkin tuottaa leimikosta dataa metsänomistajan tiedoksi paljon enemmän. Tieto siitä, mikä olisi ollut optimaalisin mahdollinen tukkiprosentti ja katkonnat eri lajeissa, auttaisi metsänomistajaa seuraavien puukauppojen tarjousvertailussa.”