Lukijalta: Ehdotukset tukien kohdentamisesta eivät puutu ilmiön juurisyyhyn

MTK:n valtuuskunta teki ehdotuksia tukien kohdentamisesta nykyistä paremmin aktiiviseen ruoantuotantoon (MT 27.11.). Niitä ovat säilörehunurmen tukeen lisättävät velvoitteet, maataloustukien epääminen vanhuuseläkkeensaajilta, asumisvelvoitteen kiristäminen ja investointitukien sitominen ruoantuotantoon. Ehdotusten taustalla on pelko tukien valumisesta näennäisviljelyyn ja haluun ohjata pellot sellaisille viljelijöille, jotka saavat myyntituottoja.

Yksi ongelma toistuu liki kaikissa ehdotuksissa. Niiden vaikutus peltomarkkinoiden hintatasoon olisi vähäinen. Kaikissa tapauksissa, joissa useampi aktiiviviljelijä tekee pellosta tarjouksen, maanomistaja kyllä huomioi hintapyynnössään vuokraajan tai ostajan saaman tuen. Peltoja voisi tulla saataville, mutta ne eivät olisi sen edullisempia kuin ennenkään.

Toinen ongelma on tukiehtojen kiertäminen. Useampi aktiiviviljelijän ehdot alittava maanomistaja voi sopia keskenään järjestelystä, jossa yksi heistä täyttää ehdot ja muut vuokraavat pellot hänelle hehtaaritukia vastaavalla summalla.

Ongelman juurisyy on maatalouden korkeat hehtaarituet verrattuna hehtaarilta saatavaan myyntituottoon. Jos hehtaarituet olisivat nykyistä matalammat, olisi maanomistajilla selkeästi pienempi kannustin kikkailla maksimaaliset tuet ilman varsinaista tuotantoa.

Näennäisviljelystä ja myyntituottojen puutteesta valittaminen on siinä mielessä hieman hölmöä, etteivät myyntituotot takaa sitä, että toiminta on pellolla kannattavaa. Mikäli joku muu saisi pellolta irti paremman taloudellisen tuloksen, olisi kansantalouden kannalta järkevää, että pelto siirtyisi toiselle käyttäjälle.

Hehtaaritukien alentaminen olisi keino alentaa peltomaan hintaa, tehdä näennäisviljelystä selvästi kannattamattomampaa ja tervehdyttää peltomarkkinoita. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi luonnonhaittakorvauksen irrottamisella pelloista määräajan kestäviksi obligaatioiksi. Tällöin pellot siirtyisivät niille, jotka pystyisivät niitä kannattavammin käyttämään. Maataloudesta saatu elanto perustuisi aiempaa selvästi enemmän viljelijän tärkeimpään ammattitaitoon, eli kykyyn tuottaa ruokaa.

Henrik Wejberg

tutkija

Jyrki Niemi

tutkimusprofessori

Luonnonvarakeskus